Kuopion koulu (1980-1986) ja kuvataiteen uusekspressionismi : - maine, provokaatio ja paikallisuus

Abstract

During the years 1980‒1986 there was a savage neo-expressionist artistic movement in Kuopio, Eastern Finland. The leading figures of the group were sculptor Pauno Pohjolainen (born in 1949) and painters Markku Kolehmainen (born in 1951), Pentti Meklin (born in 1952) and Teemu Saukkonen (born in 1954). During the decades there has been a debate whether the group existed at all, as if the Kuopio School was only a name given by the media. In this research I have clarified the basis of the phenomenon: its emergence, social framework, the main topics of their art and how it all ended. I analyse the ways how these visual artists managed to achieve national attention and what kind of feedback they got in their home country. By doing this, I unravel the ways the Kuopio School was spoken of by journalists and other related people. In addition to this introduction, the three articles discuss women as a topic of their art, the media image of the Kuopio School and Teemu Saukkonen’s postmodern art as a case study. The main sources of this study are the newspaper articles and letters to the editor from the years 1980‒1986, interviews of the artists and all their works of art. The methods used in this research are discourse analysis, half-structured theme interview, contextualization and visual analysis. The main results of this study are related to findings that connect the Kuopio School to international expressionism and neo-expressionist art. The rising of the Kuopio School was connected to: opening of the Kuopio Art Museum in 1980, establishing the position of an art critic in Savon Sanomat, the economic upswing of the decade, building of the four ateliers in Jynkkä and the young professional artists, that due to different and partly personal reasons happened to be in Kuopio at the same time. This research leans on Pierre Bourdieu’s theory of artfield. Specifically at stake is the struggle between the newcomers and the old generation. Some of the non-professional artists resisted the neo-expressionist tendencies. The heated atmosphere of the 1980’s created competitive emotions also inside the Kuopio School itself, encouraging their art even more.

Keywords: neo-expressionism, figurative painting, Finnish art of the 1980’s, “the Kuopio School”, Markku Kolehmainen, Pentti Meklin, Pauno Pohjolainen, Teemu Saukkonen, artfield, discourse analysis, half-structured theme interview, visual analysis, contextualization, postmodernism, Eastern Finland, Kuopio

Kuopiossa vaikutti 1980‒1986 uusekspressionistinen kuvataiteen suuntaus, jonka keskeisiä henkilöitä olivat kuvanveistäjä Pauno Pohjolainen (s. 1949) sekä taidemaalarit Markku Kolehmainen (s. 1951), Pentti Meklin (s. 1952) ja Teemu Saukkonen (s. 1954). Jo 1980-luvulta lähtien on keskusteltu siitä, muodostivatko taiteilijat todellisuudessa ryhmän vai olivatko “Kuopion koulu” tai “Kuopion koulukunta” pelkästään toimittajien antamia nimikkeitä. Tutkimuksessani oli tavoitteena selvittää ilmiön perusta: mitkä olivat Kuopion koulun syntyolosuhteet ja sosiaalinen viitekehys, millaisia keskeisiä aiheita sen puitteissa syntynyt taide sisälsi ja kuinka ilmiö tuli lopulta päätökseen. Tarkastelun kohteina olivat myös valtakunnallisen huomion saavuttaminen ja palaute, jota taiteilijat saivat kotipaikkakunnallaan ja pääkaupunkiseudulla. Lehtiartikkeliaineiston tarkastelun myötä tavoitin tapoja, joilla ilmiöstä puhuttiin sen ajan lehdistössä: niin taidekritiikissä kuin yleisönosastoillakin. Opinnäytetyöni johdanto-osion lisäksi käsittelin kolmessa artikkelissa seuraavia teemoja: nainen Kuopion koulun taiteen aiheena, Kuopion koulun lehdistönäkyvyys ja taidekenttä sekä Teemu Saukkosen postmoderni taide tapausesimerkkinä. Tutkimuksen pääasiallisia aineistoja olivat lehtiartikkelit ja yleisönosastokirjoitukset 1980‒1986, arkistoidut ja uudet taiteilijahaastattelut sekä ryhmän taiteilijoiden teokset edellä mainittuna aikana. Tutkimuksen menetelminä käytin diskurssianalyysia, puolistrukturoitua teemahaastattelua, kontekstualisointia ja kuva-analyysia. Keskeisimmät tutkimustulokset liittyivät Kuopion koulun ja kansainvälisen ekspressionistisen sekä uusekspressionistisen taiteen yhtymäkohtiin. Kuopion koulun syntymiseen vaikutti moni asia: Kuopion taidemuseon perustaminen 1980, ensimmäisen kuvataidekriitikon palkkaus Savon Sanomiin, Jynkän neljän ateljeetalon valmistuminen 1980, vuosikymmenen taloudellinen kasvu sekä usean nuoren ammattilaistaiteilijan paluumuutto kotiseudulle. Tutkimuksen teoreettiseksi perustaksi muodostui Pierre Bourdieun kenttäteoria, joka ottaa huomioon vanhan sukupolven ja uusien tulokkaiden välisen taistelun. Tämä tapahtui myös Kuopiossa – osa harrastajista ja itseoppineista taiteilijoista asettui uusekspressionistisia tendenssejä vastaan. 1980-luvun kuumentunut taideilmapiiri aiheutti myös jonkinasteista kilpailua Kuopion koulun taiteilijoiden kesken, mikä vain yllytti heitä taiteellisten urapolkujen luomisessa.

Avainsanat: Kuopion koulu, Kuopion koulukunta, uusekspressionismi, ekspressionismi, ekspressiivisyys, figuratiivinen maalaustaide, 1980-luku, taiteen kenttä, postmodernismi, Markku Kolehmainen, Pentti Meklin, Pauno Pohjolainen, Teemu Saukkonen, Kuopio, Itä-Suomi, kontekstualisointi, diskurssianalyysi, kuva-analyysi, puolistrukturoitu teemahaastattelu