Broilerikulttuuri : lihateollisuuden kanat suomenkielisessä proosassa ja sarjakuvassa vuosina 1969–2019

Abstract

Väitöstutkimuksessani tarkastelen broilerikanojen kuvauksia vuosina 1969–2019 julkaistuissa suomenkielisissä romaaneissa, novelleissa ja sarjakuvissa. Kysyn, miten broilerintuotantoa ja siinä eläviä kanoja sekä kuolleita broilereita kuvataan suomenkielisessä kirjallisuudessa. Tutkimukseni tavoitteena on tuottaa tietoa broilereista kirjallisuudessa ja kehittää välineitä tuotantoeläinten ja teollisen eläintuotannon tutkimiseen kirjallisuudentutkimuksen alueella. Broilerina kasvatettu kana on maailman yleisin lintu ja yleisin selkärankainen tuotantoeläin. Muun muassa ympäristö- ja kulttuurivaikutustensa vuoksi broilerintuotanto koskettaa lähes jokaista ihmistä riippumatta siitä, syövätkö he broilereita. Kulttuurin eri muodot, kuten kirjallisuus, elokuvat, urheilu ja musiikki vilisevät viittauksia broileriruokiin ja broilerintuotantoon. Siksi broilerintuotantoa on syytä tutkia paitsi luonnon- ja yhteiskuntatieteiden keinoin, myös vaikuttavana kulttuuri- ja taideilmiönä. Väitöskirjani edustaa kriittisen eläintutkimuksen kehyksessä tehtävää kirjallisuustutkimusta. Luen kirjallisuuden kuvauksia broilereista ja broilerintuotannosta broilerintuotannon todellisuutta vasten. Metodi ammentaa ekokriittisestä ja posthumanistisesta kirjallisuudentutkimuksesta. Hyödynnän tutkimuksessani myös ruokatutkimusta, ekofeminististä tutkimusta ja feministisiä standpoint-teorioita. Keskeisiä teorioita tutkimuksessani ovat Josephine Donovanin kehittelemä hoivan estetiikka ja Carol Adamsin teoria poissaolevasta viittauskohteesta. Olen koonnut tutkimustani varten 160 broilerikuvauksia sisältävän tekstin korpuksen. Teksteistä 133 on romaaneja, 16 novelleja, 5 lyhyitä sarjakuvia ja 6 pitkiä sarjakuvia. Kokosin korpuksen lukemalla itse paljon sekä kirjallisuutta että kritiikkejä, kyselemällä broilerihavaintoja muilta lukijoilta sekä hyödyntämällä kirjastotietokantoja ja hakukoneita. Varsinaiseen tutkimusaineistoon eli tutkimuksessa analysoitaviin teksteihin rajasin 79 tekstiä korpuksesta. Korpuksessa ja siitä rajatussa tutkimusaineistossa on mukana sekä niin sanottua korkeakirjallisuutta että viihdekirjallisuutta ja sekä aikuisille että lapsille suunnattua kirjallisuutta. Koska aineisto on monipuolinen, pystyn tarkastelemaan, millaista broilerikuvaus on eri lajien kirjallisuudessa. Aikarajaus on laaja, jotta voin kysyä, miten broilerien ja broilerintuotannon kuvaaminen kirjallisuudessa on muuttunut. Koska broilerintuotanto alkoi Suomessa vasta vuonna 1959, olen voinut tarkastella tuotannonalan lähes koko historian ajalta, miten sitä on käsitelty kaunokirjallisuudessa. Tutkimus koostuu johdannosta, neljästä käsittelyluvusta ja tutkimustulosten yhteenvedosta. Johdannossa esittelen tutkimuksen materiaalisen ja teoreettisen taustan, metodologian ja aineiston. Toisessa luvussa tarkastelen broilerintuotannon ja broilerien ruumiillisuuden kuvauksia aineistossani. Keskityn erityisesti kuvauksiin, joissa ihmisiä ja broilereita ja ihmisten ja broilerien kokemuksia rinnastetaan toisiinsa ja totean, että broilerikuvaukset ovat usein osa ihmiskuvausta. Tarkastelen myös broilerihenkilöhahmoja ja käsittelen henkilöhahmoteorioiden ihmiskeskeisyyttä. Lisäksi analysoin sitä, miten broilerintuotantoa käsitellään nuorille suunnatuissa, eläinoikeusaktivismia käsittelevissä romaaneissa. Kolmannessa luvussa käsittelen kertomuksia, joissa ihmishenkilöt syövät broilereita erilaisissa eroottisesti tai romanttisesti latautuneissa tilanteissa. Kirjallisuudenlajeista syvennyn erityisesti romanttiseen viihteeseen. Totean, että broileriruokakuvauksia käytetään usein osana seksikuvausta, koska ruokaan kohdistuva halu limittyy kulttuurisesti seksuaalisen halun kanssa. Analyysieni perusteella havaitsen myös, että kananlihaan liitetään kirjallisuudessa osittain toisenlaisia romanttisia ja eroottisia merkityksiä kuin muihin lihoihin. Usein kanan ruumis assosioituu naisruumiiseen ja kananliha mielletään kevyeksi ja nisäkkäiden lihaa väkivallattomammaksi ruoaksi. Kehittelen myös poissaolevan viittauskohteen käsitteen käyttöä analyysivälineenä kirjallisuudentutkimuksessa ja pohdin lukijaposition vaikutusta siihen, millaisina broilerikuvaukset koetaan. Neljännessä luvussa käsittelen sellaisia broileriruokakuvauksia, jotka toimivat osana ihmishenkilöhahmojen sukupuolen kuvausta. Tarkastelen mainintoja broileriruokien valmistamisesta ja tarjoamisesta kertomuksissa, jotka käsittelevät naisihanteita. Analysoin, millaisia erityispiirteitä broileriruokakuvauksilla on muihin liharuokakuvauksiin suhteutettuna ja totean, että broilerin lihaa kuvataan toisaalta kevyeksi ja terveelliseksi ruoaksi ja toisaalta teolliseksi ja jopa kasviksenkaltaiseksi lihaksi. Tarkastelemissani teksteissä broilerin liha on sekä hoikkuutta tavoittelevien naisten että suurikokoisuutta tavoittelevien miesten ruokaa. Broilerikuvausten avulla rakennetaan ihmishahmoihin muun muassa urheilullisuutta, työteliäisyyttä, väsyneisyyttä ja ruokaa koskevaa välinpitämättömyyttä. Tarkastelen myös sitä, miten broilerintuotantoa käsitellään suhteessa muihin väkivallan muotoihin osana eri tavoin feministisiä kirjoja. Kirjallisuudenlajeista syvennyn rikoskirjallisuuteen, jossa ruokakuvausta on usein paljon. Viidennessä luvussa tarkastelen broilerikuvauksia osana kodin ja perheen kuvausta ja pohdin ruokatutkimuksen ja kriittisen eläintutkimuksen suhdetta. Analysoin, miten broilerimaininnat rakentavat kuvaa ihmishenkilöhahmojen välisistä suhteista ja kodin miljööstä. Tarkastelemissani kertomuksissa broileriruokakuvaus toimii usein toisaalta kuvauksena esimerkiksi vanhemmuuteen sisältyvästä hoivaamisesta ja toisaalta kuvauksena siitä, miten muunlajiset eläimet rajataan hoivan ulkopuolelle. Moni teos kuitenkin haastaa monin tavoin vallitsevia käsityksiä ihmisten ja muiden eläinten hierarkioista. Väitöstutkimus osoittaa, että broilerit mainitaan kaunokirjallisuudessa useimmiten kuolleina osana ruokaa, lyhyesti ja ohimennen. Tällaisiakin mainintoja voi kuitenkin lukea kuvauksina kanoista, kun ne suhteuttaa broilerintuotannon todellisuuteen ja siihen, miten tarkasteltava teksti kokonaisuudessaan käsittelee eläinten hyväksikäyttöä. Eri lajeihin kuuluvissa teksteissä kuvataan broilereita usein samoin tavoin: heitä kuvataan esimerkiksi pulleiksi linnuiksi, joiden käveleminen on hankalaa. Kaunokirjallisuuden broilerikuvauksien toistuvia piirteitä havainnoimalla on mahdollista osoittaa, millaiset kanoja koskevat käsitykset ovat kulttuurissa laajasti jaettuja. Broilerikuvaukset ovat muuttuneet vuosikymmenten mittaan. Broilereita kuvataan sitä enemmän, mitä uudemmasta kirjallisuudesta on kyse, ja maininnat muiden kanojen lihasta ovat vähentyneet. 2000-luvun kirjallisuudessa broilerintuotannon ja broilerien kärsimyksen kuvaamisesta on tullut melko tavallista. Myös ruokakulttuurin ja broilerin lihan hinnan muutokset näkyvät kirjallisuudessa. Kirjallisuus ei kuitenkaan vain heijasta ympäröivää todellisuutta, vaan osa kirjallisuudesta myös aktiivisesti pyrkii vaikuttamaan eläinasenteisiin. Broilerimaininnat toimivat kirjallisuudessa osana monien erilaisten asioiden kuvausta. Analyysini osoittavat, että broilerintuotanto on kietoutunut osaksi kulttuurisia käsityksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta, vanhemmuudesta, hoivasta, työstä ja ihmisyydestä. Lisäksi broilerikuvauksilla on kerronnan keinona erilaisia tehtäviä: broilerimainintoja esiintyy muun muassa osana henkilöhahmo- ja miljöökuvausta ja tekstin teemaa rakentavina motiiveina.

My dissertation examines descriptions of broiler chickens in Finnish novels, short stories and comics published between 1969 to 2019. My research question asks how the broiler industry and its chickens, dead or alive, are described in Finnish literature. My study aims at producing knowledge on broilers in literature and developing methods to study farmed animals and the animal industry in literary studies. Chickens raised as broilers are the most common bird and the most commonly farmed vertebrate animal in the world. The broiler industry has many cultural and environmental impacts, therefore affecting nearly every human being, regardless of whether they eat chicken or not. Literature, films, sports and music have an abundance of references to broiler chickens as food and the broiler industry. This is why it is important to study the broiler industry not only in natural and social sciences, but also in arts as a significant cultural phenomenon. This study combines critical animal studies perspectives with literature studies. I analyse literary descriptions of chickens in the context of the reality of the broiler industry. This method draws upon ecocriticism and posthumanist literary theories. Moreover, I lean on food studies, ecofeminist studies and feminist standpoint epistemologies. This dissertation utilises aesthetics of care, developed by Josephine Donovan, and Carol Adams’s theory of absent referent as its central theories. The collected corpus of this study comprises 160 works featuring descriptions of broilers, including 133 novels, 16 short stories, 5 short comics and 6 longer ones. I compiled the material by reading both literature and reviews, asking other readers for broiler findings and utilising library databases and search engines. The analysed material for this study, taken from the corpus, consists of 79 texts. Both the corpus and the research material include popular and so-called high literature, and literature aimed at both adults and children. Due to the diversity of the material, I am able to examine broiler descriptions in various genres. Since the period studied is quite lengthy, I am able to ask how descriptions of broilers and the broiler industry have changed. The Finnish broiler industry did not start until 1959, so I am able to examine how the industry is described in fiction almost throughout its entire history. My dissertation is divided into six parts: an introduction, four chapters for analysis and a conclusion. The introduction outlines the material and theoretical background of the study, the methodology and the research material. In the second chapter, I examine descriptions of the broiler industry and chicken corporeality in the research material, especially focussing on analogies between human and broiler experiences. The analysis shows that, in many cases, descriptions of broilers function in characterising the human characters. Moreover, I investigate broiler characters and discuss the anthropocentrism of character theories. Additionally, I analyse how the broiler industry is described in young adult novels which discuss animal rights activism. The third chapter examines stories in which human characters eat broilers in romantic or erotic circumstances. I especially focus on the genre of romance. Descriptions of broiler meat are often used as part of sexual descriptions, because, culturally, an appetite for both food and sex overlap. Moreover, my analysis shows that romantic and erotic meanings associated with chicken meat partly differ from those associated with other kinds of meat. For example, the body of a chicken is often associated with the human female form, and chicken meat is often perceived as lighter and less violent food than that from mammals. I also elaborate on the use of the concept of absent referent as an analytical method in literary studies and reflect on the effect of reader positioning on how broiler descriptions are experienced. In the fourth chapter, I look at broiler descriptions used to illustrate the gender of human characters. I analyse depictions of cooking and serving meals with chicken in stories about the ideal woman. My focus lies on the particular characteristics of broiler meat descriptions compared to those of other meat, and I find out that, on the one hand, broiler meat is described as light and healthy food and, on the other hand, an industrial and even vegetable-like meat. My research material shows that women, aiming to be thin, and men, striving to be big and brawny, both eat broiler meat. The descriptions of this meat are a part of building the features of human characters, for example, their fitness, industry, tiredness and indifference to food. I also study how the broiler industry is dealt with in relation to other forms of violence in different kinds of feminist fiction. Additionally, I analyse crime fiction, which often features a great deal of food descriptions. I examine broiler descriptions in the fifth chapter as part of the depiction of home and family. This section discusses the relationship between food studies and critical animal studies. The chapter also analyses how broiler descriptions are a part of building the milieu of the home and the relationships between human characters. The stories analysed show that broiler descriptions often function as those of parental care, but, on the other hand, they show how non-human animals are excluded from the circle of care. Still, many books challenge the dominant views on the hierarchies of humans and other animals. My dissertation shows that broiler chickens are most often referred to as food, and the descriptions of them are mostly short. However, even these kinds of acknowledgements can be interpreted as descriptions of chickens, read in the context of the reality of the broiler industry and in relation to how the text as a whole deals with the exploitation of non-human animals. Different literary genres often describe broilers in the same way: chickens are, for example, told to be heavy birds who have trouble walking. Studying the recurring features of broiler descriptions in fiction is a way to show what kinds of conceptions of chickens are broadly shared. Descriptions of broiler chickens have changed over the past few decades. The more recent the texts, the more acknowledgements there are of broilers. In the 21st century, it has become fairly common to describe the broiler industry and the suffering of its chickens. Changes in food culture and the price of broiler meat are also shown in fiction. However, literature is not only a mirror of reality, but some texts also actively aim at influencing attitudes towards non-human animals. Descriptions of broilers in literature serve to describe many different factors. This analysis shows that the broiler industry has become enmeshed in cultural conceptions of gender, sexuality, parenting, care, work and humanness. Broilers also have many different functions as narrative devices in, for example, characterisation and depiction of milieu and as motifs building a theme.