Paras piilo on kaikkien nähtävillä -ja muita rikoskirjoittamisen oppaiden ja kurssien antamia oivalluksia

Abstract

Tutkin rikoskirjoittamisen oppaiden ja kurssien vaikutusta omaan kirjoittamiseeni. Tutkimuksessani perehdyn rikoskirjoittamisen historiaan ja arvoitusdekkareiden yleisimpiin konventioihin. Ensimmäisenä rikostarinana pidetään Edgar Allan Poen vuonna 1841 julkaistua päättelykertomusta The Murders in the Rue Morgue. Vajaan kahden sadan vuoden aikana rikoskirjallisuuden teemat ja sisällöt ovat muuttuneet ja eläneet ajan hengen mukana. Toisaalta rikoskirjoittamisen tyypillisimmät konventiot ovat säilyneet yllättävänkin samoina. Tekstien rakenne, epäilyksien luomisen ja arvoituksien ratkaisemisen mallit kestävät variointia. Niihin voi tuoda uutta näkökulmaa mm. persoonallisilla henkilöhahmoilla, havainnoimalla aikansa yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä sekä kuvauksen ja kerronnan tyylillä luoda erilaista tunnelmaa. Rikoskirjallisuus voidaan jakaa neljään kategoriaan: arvoitusdekkareihin, poliisiromaaneihin, kovak-sikeitettyihin dekkareihin sekä metafiktiivisiin dekkareihin. Jokaisella näistä kategorioista on omia alagenrejään. Tässä tutkimuksessa keskityn erityisesti arvoitusdekkareihin sekä sen alagenreen cozy crimeen, koska oma dekkaritekstini kuuluu tähän genreen. Tutkimukseni on autoetnografinen. Osallistuin dekkarin kirjoittamisen kursseille sekä tutustuin lajin kirjoittamisoppaisiin. Samanaikaisesti kirjoitin toista tekstiversiota omasta arvoitusdekkaristani sekä pidin työpäiväkirjaa. Tutkimuksessani pohdin saamiani ohjeita ja niiden vaikutusta kirjoittamiseen. Vertailen aiempaa ja kurssin aikana tekemääni tekstiversiota toisiinsa. Tarkastelussa on tekstini kehitys sisällöllisesti ja laadullisesti sekä työtapojeni muuttuminen. Autoetnografisen tutkimuksen tarkoituksena on viedä yksityinen kokemus yleiseksi. Tutkimukseni tarjoaa yhden yksityisen näkökulman yleiseen keskusteluun kirjoittajuudesta ja kirjoittamisen oppimisesta. Tutkimuksessani totean rikoskirjoittamisen konventiot pysyviksi, mutta monin tavoin varioitaviksi. Toimivan dekkarin kaava on löydettävissä. Sillä voi silti kirjoittaa aina vain uudelleen ja uudelleen kiehtovia, yllättäviä ja koukuttavia tarinoita. Kaavan käyttöä täytyy vain opetella, ja ainoa keino siihen on kirjoittaminen.