Leskeys sosiaalisen aseman määrittäjänä : leskinaisten toimijuus ja luottosuhteet Keuruun käräjäkunnassa vuosina 1857-1892
Tekijät
Päivämäärä
2023Tekijänoikeudet
© The Author(s)
Historiantutkimuksen kentällä on korostettu instituutioiden rakenteiden vaikutusta naisten toimintamahdollisuuksiensa laajuuteen. Naisen elämässä tärkeimpänä instituutiona on pidetty avioliittoa sekä sen kautta saavutettua sosiaalista asemaa. Emännyys sekä äitiys määrittivät naisen asemaa yhteisössä. Jäätyään leskeksi hän ei enää ollut aviomiehensä edustuksenalainen, minkä vuoksi hän käytti taloudellisia ja sosiaalisia resursseja järjestääkseen elämäänsä uudenlaisessa tilanteessa. Lesken asema ei kuitenkaan itsessään tuonut mahdollisuutta päättää kaikesta itsenäisesti, vaan rooliin kotitaloudessa vaikutti suhde maaomaisuuteen, emännän aseman säilyminen sekä lesken ikä. Uudelleenavioituminen oli nuorempien leskien mahdollisuus selvitä taloudellisesti sekä saada lapsilleen kasvatus.
Tutkielma käsittelee naisleskien toimijuutta Keuruun käräjäkunnassa vuosina 1857–1892. Tutkielman aineiston leskien mahdollisuudet resurssien käyttöön kasvoivat, jos he pystyivät jatkamaan kotitaloudessa emännän roolissa eli vastaamaan isännälle kuuluneista velvollisuuksista, jotka liittyivät asumuksen toimeentulosta huolehtimiseen. Taloudellinen toimijuus korostui tilanteessa, jossa kotitalouden päänä toiminut leski lainasi rahaa sekä viljatuotteita muille. Näissä tilanteissa leski piti kiinni omasta omaisuudestaan sekä mahdollisuudestaan päättää niiden käytöstä itsenäisesti. Emännyydestä luovuttiin myös vapaaehtoisesti, mikäli perillinen oli ikänsä tai aviosäätynsä kautta asumuksen hallintaan kykenevä. Vaikka leski ei menettänyt suoranaisesti omaisuuttaan alistuessaan perillisen isäntävallan alle, taloudelliselle toimijuudelle ei ollut tarvetta. Leski myös luotti lastensa velvollisuuteen huolehtia tämän toimeentulosta. Leski saattoi lisäksi solmia syytinkisopimuksen, mikä määritti tämän tilalta maksetun eläkkeen eli elatuksen laatua. Syytinkiläinen velkaantui leskeysaikana tilanteessa, jossa syytinkiä hoiti muu kuin oma sukulainen. Leskelle saattoi muodostua myös tarpeita, joita syytinkisopimukseen ei kirjattu. Itsellisten lesket eivät velkaantuneet useammin ja enemmän kuin muut, mikä osaltaan johtui heidän asumisestaan muiden kotitalouksissa, ilman mahdollisuutta luotonsaantiin. Lesket toimivat kotitaloutensa etujen mukaisesti tilanteissa, joihin heillä oli mahdollisuus. Ainoastaan hieman vanhemmat lesket kykenivät toimimaan resurssien näkökulmasta laajemmin, sillä useampi kuin yksi avioliitto, lasten ikä, kerätty omaisuus sekä kotitalouden rooli määritti toimijuuden rajoja.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Perheen kesken vai yleiseen jakoon? : aatelisnaisten luottosuhteet, varallisuus ja toimijuus perukirjoissa vuosina 1828-1867
Lampinen, Jussi (2020)Tutkitaan aatelisnaisten luottosuhteiden luomista ja toimijuutta perukirjojen pohjalta, jotka koottu vuodesta 1828 vuoteen 1867. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota sosiaalisten suhteiden merkityksiin, varallisuuden ... -
Vararikkoiset leskivaimot : yrittäjyys, konkurssi ja sukupuoli 1800-luvun alun Suomessa
Turunen, Riina (Historiallinen yhdistys, 2023)Leskeksi jääminen uhkasi esiteollisissa yhteiskunnissa vaimon ja lasten elintasoa. Toimeentulon kriisistä selviytymiseksi porvarisleskille sallittiin aviomieheltä periytyneiden elinkeino-oikeuksien turvin jatkaa perheen ... -
Liikuntakykyisyyden ja sosiaalisen aseman yhteys alakoululaisilla pojilla
Korpi, Kimmo (2013) -
Miriam Toews: Naiset puhuvat
Vaismaa, Riitta (Maailmankirjat, 2021)
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.