Polven tekonivelleikkaukseen tulevien potilaiden älysormuksella mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon yhteydet potilaiden raportoimaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun

Abstract

Fyysisen aktiivisuuden on todettu vähentävän kipua, parantavan fyysistä toimintakykyä ja terveyteen liittyvää elämänlaatua polven nivelrikkoa sairastavilla verrattuna vähemmän fyysisesti aktiivisiin polvinivelrikkoa sairastaviin. Tutkimustulokset polvinivelrikkoisten fyysisen aktiivisuuden suositusten saavuttamisesta ovat ristiriitaisia ja suomalaisten polven tekonivelleikkaukseen tulijoiden objektiivisesti mitatusta aktiivisuudesta on saatavilla tietoa rajoitetusti. Tämä tutkielma tehtiin yhteistyössä Tekonivelsairaala Coxan kanssa osana SmarTKRing-tutkimuksen pilottivaihetta. Tutkielman tavoitteena oli mitata objektiivisesti Oura-sormuksella polven tekonivelleikkaukseen tulevien potilaiden fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa sekä selvittää, oliko niillä yhteyttä potilaiden itse raportoimaan elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Lisäksi tarkasteltiin mahdollisia eroja polven tekonivelleikkaukseen tulevien potilaiden ja suomalaisten Oura-sormuksen käyttäjien päivittäisessä fyysisessä aktiivisuudessa ja paikallaanolossa.

Tutkimusaineisto sisälsi Tekonivelsairaala Coxan SmarTKRing-tutkimuksen pilottipotilaiden (n=13) ennen tekonivelleikkausta Oura-sormuksella mitatut aktiivisuus- ja paikallaanolotiedot sekä potilaiden itse arvioiman toimintakyvyn tulokset Oxford Knee Score- ja Forgotten Joint Score-mittareilla ja elämänlaadun tulokset EQ-5D-5L-mittarilla. Aktiivisuuden muuttujina olivat päivittäinen keskimääräinen kevyt, kohtalainen ja raskas aktiivisuus. Vertailutiedoksi Ouralta saatiin aggregoitua tietoa suomalaisten Oura-sormuskäyttäjien aktiivisuudesta ja paikallaanolosta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 28-ohjelmalla. Analyysimenetelminä käytettiin korrelaatioanalyysejä ja yhden otoksen t-testiä.

Polven tekonivelleikkaukseen tulevien potilaiden objektiivisesti Oura-sormuksella mitatun fyysisen aktiivisuuden ja paikallaanolon sekä potilaan itse raportoiman toimintakyvyn ja elämänlaadun välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Polven tekonivelleikkaukseen tulevilla potilailla oli vähemmän kohtalaista-raskasta aktiivisuutta kuin suomalaisilla Oura-sormuksen käyttäjillä. Naisilla havaittiin tilastollisesti merkitsevät erot päivittäisen kohtalaisen aktiivisuuden (p = 0,001) sekä raskaan aktiivisuuden (p < 0,001) ja miehillä raskaan aktiivisuuden (p < 0,001) määrien keskiarvojen välillä.

Tutkielman tulosten perusteella polven tekonivelleikkaukseen tulevien potilaiden aktiivisuuden ja paikallaanolon sekä potilaiden raportoiman toimintakyvyn ja elämänlaadun välillä ei ollut yhteyttä. Polven tekonivelleikkaukseen tulijoiden ja suomalaisten Oura-sormuksen käyttäjien aktiivisuudessa oli eroa naisilla kohtalaisen ja raskaan aktiivisuuden ja miehillä raskaan aktiivisuuden määrissä, polven tekonivelleikkaukseen tulijoilla aktiivisuutta oli vähemmän. Tutkielman tulosten luotettavuutta heikentää kuitenkin tutkimusaineiston pieni koko, joten tulosten luotettavuuden varmistamiseksi tutkimus tulisi toistaa riittävän suurella tutkimusaineistolla.

Physical activity (PA) has been shown to decrease pain and improve both physical function and health-related quality of life with people with knee osteoarthritis when compared to less active people with knee osteoarthritis. There is some inconsistency in literature regarding if people with knee osteoarthritis reach the PA recommendations. There is still limited knowledge of the objectively measured preoperative PA and sedentary behavior (SB) of the Finnish patients undergoing total knee arthroplasty (TKA). This master’s thesis was made in a collaboration with the Coxa Hospital for Joint Replacement as a part of the pilot stage of the SmarTKRing research of the Coxa Hospital. The aim of this thesis was to measure objectively the preoperative PA and SB of the patients scheduled for TKA using the Oura ring, and to explore associations between the PA and SB and patient-reported physical function and quality of life. In addition, the differences between the PA and SB of the patients scheduled for TKA and the Finnish Oura ring users were explored.

The data of this thesis was based on the data of the pilot stage of the SmarTKRing research. The data consisted of both the study participants’ (n=13) preoperative PA and SB measured objectively by the Oura ring and the preoperative results of patient-reported physical function measured by The Oxford Knee Score and Forgotten Joint Score, and patient-reported quality of life measured by EQ-5D-5L. The used PA variables were light, moderate and vigorous PA. Aggregated PA and SB data from Finnish Oura ring users received from Oura Health were used as a comparison. The data was analyzed using IBM SPSS Statistics 28-software. Correlation analysis and one-sample t-test were made.

There were no statistically significant associations between the PA and SB and the patient-reported physical function and quality of life. Patients scheduled for TKA had less moderate-to-vigorous PA compared to Finnish Oura ring users. There were statistically significant differences in the daily mean moderate activity (p = 0,001) and in the daily mean vigorous activity (p < 0,001) in women. There was also a statistically significant difference in the daily vigorous activity (p < 0,001) in men.

Based on the results of this thesis, there were no associations between the PA and SB and the patient-reported physical function and quality of life. Of the patients scheduled for TKA, women had less moderate and vigorous PA and men had less vigorous PA than Finnish Oura ring users. However, due to the small sample of study participants, the results may be unreliable and thus this study should be repeated with an adequate number of study participants to verify the reliability of the results.