Fyysisen aktiivisuuden yhteys iäkkäiden henkilöiden elämänlaatuun

Abstract

Niittymäki, P. 2018. Fyysisen aktiivisuuden yhteys elämänlaatuun. Terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, gerontologian pro gradu -tutkielma, 44 s., (2 liitettä). Vanhenemisen myötä fyysinen aktiivisuus vähenee ja iäkkäät henkilöt ovat koko väestön fyysisesti vähiten aktiivinen ryhmä. Elämänlaatu säilyy pääsääntöisesti hyvänä myöhäiseen ikään saakka, mutta myös siinä tapahtuu heikkenemistä iän myötä. Kotona asuvien iäkkäiden henkilöiden fyysinen aktiivisuus ja elämänlaatu ovat olleet mielenkiinnon kohteina useissa tutkimuksissa, joiden mukaan fyysinen aktiivisuus on yhteydessä parempaan elämänlaatuun. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko fyysinen aktiivisuus yhteydessä elämänlaatuun iäkkäillä henkilöillä, ja selittävätkö ikä, siviilisääty, asumismuoto, apuvälineiden käyttö, itsearvioitu toimintakyky ja kognitiivinen toimintakyky tätä yhteyttä. Tutkielma on osa COSMOS -terveysneuvontatutkimusta (ISRCTN65406039), joka on tarkoitettu 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille pirkanmaalaisille, joilla on alkavia liikkumiskyvyn vaikeuksia. Tutkimuksen aineistonkeruu (tavoite 450 tutkittavaa) on kesken ja tässä tutkielmassa hyödynnettiin tähän mennessä (31.1.2018) alkumittauksiin osallistuneita henkilöitä (N=214). Fyysistä aktiivisuutta mitattiin Hookie AM 20 -kiihtyvyysmittarilla ja elämänlaatua arvioitiin WHOQOL -mittarilla. Ikä, siviilisääty, asumismuoto, apuvälineiden käyttö, itsearvioitu toimintakyky selvitettiin haastattelemalla ja kognitiivista toimintakykyä arvioitiin MMSE -mittarilla. Aineistoa analysoitiin IBM SPSS Statistics 24-ohjelmalla. Tilastollisina menetelminä käytettiin frekvenssijakaumien tarkastelua, ristiintaulukointia, Pearsonin korrelaatiota, Spearmanin järjestyskorrelaatiota sekä yleistä lineaarista mallia. Tutkittavien keski-ikä oli 73.2 (SD 5.7) vuotta ja heistä 72.4 % oli naisia. Elämänlaatupisteiden keskiarvo oli 101.7 (0-130) ja fyysisen aktiivisuuden keskiarvo 3.4 (0.9) MET, joka kuvasti reipasta fyysistä aktiivisuutta. Fyysisen aktiivisuuden ja elämänlaadun välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä, mutta ikä, apuvälineiden käyttö ja MMSE-pisteet korreloivat merkitsevästi (p<0.005) elämänlaadun kanssa. Fyysinen aktiivisuus ei ollut yhteydessä elämänlaatuun. Sen sijaan alhaisempi ikä, apuvälineettömyys ja hyvä kognitiivinen kyky näyttivät olevan yhteydessä hyvään elämänlaatuun alustavan analyysin perusteella, mutta tarkentavissa analyyseissä yhteyttä ei enää havaittu.

Niittymäki, P. 2018. Association between physical activity and quality of life among older adults. Faculty of Sport and Health Sciences. Department of Health Sciences, University of Jyväskylä, Master’s thesis, 44 pp. (2 appendices). Physical activity decreases with aging and older people are physically least active group including people at all age. Quality of life decreases with aging but not until in very old age. Association between physical activity and quality of life among community-dwelling older adults has been of interest in many studies. The primary aim of this study was to investigate whether there is an association between physical activity and quality of life among older adults, and secondarily if age, marital status, households, use of mobility aid, self-reported functional capacity and cognitive function are associated with quality of life. This study is part of COSMOS -trial (ISRCTN65406039). The trial is targeted to people 65 years old and older with early state of mobility problems. Physical activity was assessed with Hookie AM 20 -accelerometer and quality of life was assessed with The World Health Organization Quality of Life-Bref (WHOQOL-BREF) -instrument. Age, marital status, households, use of mobility aid and self-reported functional capacity were asked and cognitive function was assessed by MMSE -test. The data were analyzed with IBM SPSS Statistics 24 software using. Frequencies, cross tabulation, x2 -test, one-way analysis of variance for personal characteristics, and, Pearson’s correlation, Spearman’s rank correlation and general linear regression model were performed for potential primary and secondary predictors. The mean age of participants was 73.2 (SD 5.7) years and 72.4 % of them were female. The mean score of quality of life was 101.7 (range 0 to 130) and the mean physical activity was 3.4 (0.9) METs, which represented moderate physical activity. No association between physical activity and quality of life was observed. However, younger age, lack of movement aid used and better cognitive function (MMSE) correlated (p<0.005) with better quality of life. Physical activity was not associated with quality of life among old people with mobility restrictions. Moreover, younger age, lack of mobility aids used and better cognitive capacity associated with better quality of life in preliminary analysis. Thus, no association with quality of life observed among elderly people with mobility restrictions. Key words: quality of life, physical activity, aging