Transition to motherhood : childbirth experiences, psychological well-being, and discourses of childbirth and mothering

Abstract

The aim of this dissertation is to examine mothers’ psychological well-being and discourses of childbirth and mothering in the transition to motherhood. In Studies I and II, fear of childbirth (FOC), birth experience and self-esteem were assessed in a longitudinal study following women (n = 125) from pregnancy to one year after childbirth. Study I examined the interaction of FOC and self-esteem in predicting birth experience. High self-esteem was found to protect from the detrimental effect of FOC on birth experience. Study II examined self-esteem development in the transition to motherhood and its relation to birth experiences. This mixed-methods study showed that positive birth experience predicted increased self-esteem and negative birth experience predicted decreased self-esteem during the year after childbirth. Qualitative analysis showed that this finding applied only for very satisfying or traumatic experiences. In mothers’ answers, childbirth experiences were described through three main themes: childbirth as a lived experience, childbirth as a relational event, and childbirth as a medical event. In Studies III and IV, infants’ mothers (n = 479) were studied. Study III examined the relationship between mothers’ self-esteem, socially prescribed perfectionism (SPP), and parental burnout. High self-esteem was found to buffer the detrimental effect of SPP on parental burnout. Finally, Study IV examined mothers’ mothering discourses and their interplay. Four mothering discourses were found: the Equality discourse, the Familistic discourse, the Intensive Mothering discourse, and the Balance discourse. The four discourses were in counterpoint relation to one another, and the responses were mainly centered around traditional conceptions of motherhood. Overall, the results of this dissertation suggest that transition to motherhood is an identity-organizing event where self-esteem serves as an important resource. Expectations for motherhood produce stress that some mothers can buffer with their high self-esteem and by reframing mothering ideals. The results suggest that mothers would benefit from more varying conceptions of childbirth and motherhood and support for their self-esteem throughout the transition to motherhood.

Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli tutkia äitien psyykkistä hyvinvointia sekä synnytys- ja äitiyskokemuksia siirtymässä äitiyteen. Väitöskirjan kaksi ensimmäistä osatutkimusta perustuivat pitkittäistutkimukseen, jossa äitien (n = 125) synnytyspelkoa, synnytyskokemusta ja itsetuntoa tutkittiin loppuraskaudesta synnytyksen jälkeisen vuoden loppuun. Tutkimuksessa 1 selvitettiin synnytyspelon ja itsetunnon yhteisvaikutuksia synnytyskokemukseen ja havaittiin, että hyvä itsetunto suojasi synnytyspelon negatiiviselta vaikutukselta synnytyskokemukseen, mutta heikko itsetunto vahvisti vaikutusta entisestään. Tutkimuksessa 2 selvitettiin monimenetelmäisesti itsetunnon kehitystä siirtymässä äitiyteen ja sen yhteyttä synnytyskokemukseen. Hyvä synnytyskokemus ennusti tilastollisesti itsetunnon kohentumista ja huono synnytyskokemus itsetunnon heikkenemistä synnytystä seuraavan vuoden aikana, mutta laadullisen analyysin perusteella tämä piti paikkansa ainoastaan hyvin myönteisten tai traumaattisten kokemusten kohdalla. Synnytyskokemuksia kuvattiin kolmen teeman kautta: synnytys elettynä kokemuksena, synnytys ihmissuhdekokemuksena sekä synnytys lääketieteellisenä tapahtumana. Osatutkimuksissa 3 ja 4 tutkittiin vauvojen äitejä (n = 479). Tutkimuksessa 3 selvitettiin äidin itsetunnon, sosiaalisesti määräytyvän perfektionismin sekä vanhemmuuden uupumuksen välisiä yhteyksiä. Äidin hyvä itsetunto suojasi sosiaalisesti määräytyvän perfektionismin negatiiviselta vaikutukselta vanhemmuuden uupumukseen. Tutkimuksessa 4 tutkittiin äitien äitiysdiskursseja ja niiden keskinäisiä suhteita. Äitien kuvauksista löydettiin neljä erilaista äitiysdiskurssia: tasa-arvodiskurssi, familistinen diskurssi, intensiivisen äitiyden diskurssi sekä tasapainodiskurssi. Eri diskurssit olivat jännitteisessä suhteessa keskenään, ja useimmiten äitien vastaukset keskittyivät perinteisiin äitiyden malleihin. Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että siirtymä äitiyteen on identiteettiä organisoiva tapahtuma, jossa hyvä itsetunto toimii keskeisenä voimavaratekijänä. Äitiyteen liittyvät odotukset näyttävät tuottavan äideille stressiä, jota osa heistä pystyy kuitenkin torjumaan hyvän itsetunnon avulla sekä uudelleenmäärittelemällä ihanteita. Tutkimuksen perusteella äidit hyötyisivät synnytykseen ja äitiyteen liittyvien kulttuuristen käsitysten monipuolistamisesta sekä itsetunnon tukemisesta siirtymässä äitiyteen.