Sosiaali- ja terveysalalla on usein enemmän sairauspoissaoloja muihin aloihin verrattuna. Tyypillisesti sairauspoissaolot johtuvat työn kuormittavuudesta, tuki- ja liikuntaelinvaivoista, sekä psyykkisistä ongelmista. Fyysisellä aktiivisuudella on tunnetusti vaikutuksia terveyden osa-alueisiin ja se toimii useiden pitkäaikaissairauksien riskitekijöiden ennalta ehkäisyssä, sekä hoidossa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että fyysisellä aktiivisuudella voidaan vaikuttaa heikosti sairauspoissaolojen yleisyyteen, mutta tuloksia löytyy myös sen vaikuttavuudesta. Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden yhteyttä sairauspoissaoloihin sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaali- ja terveysalan työolojen ja työhyvinvoinnin tarkasteleminen on äärimmäisen tärkeää, jotta työtyytyväisyyttä voidaan parantaa ja terveydenhuollon kestävyys taata myös tulevaisuudessa.
Tutkimuksen systemaattinen kirjallisuushaku suoritettiin lokakuussa 2022 kolmeen tie
tokantaan, joita olivat: PubMed, SportDiscus ja CINAHL. Haulla löytyi 731 tutkimusartikkelia, joista viisi valittiin tähän systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen. Sisäänottokriteereinä olivat satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset ja interventiot, joiden kohderyhmänä oli sosiaali- ja terveysalantyöntekijät, tutkimuksen interventio sisälsi fyysisen aktiivisuuden osa-alueen ja seurattavana muuttujana tarkasteltiin sairauspoissaoloja. Tutkimuksissa fyysisen aktiivisuuden muotoina olivat lihaskuntoharjoittelu, erilaiset ryhmäliikunnan muodot, kestävyysharjoittelu, jooga ja osallistava ergonomia.
Mukaan valituista tutkimuksista kolme oli laadukkaita, yhden tutkimuksen laatu oli kohtalainen ja yhden tutkimuksen laatu oli heikko. Pääasiassa laadulliset puutteet liittyivät satunnaistamiseen ja sokkouttamiseen johtuen tutkimusasetelmasta. Tämän katsauksen luotettavuutta heikentää myös tutkimusten keskinäiset eroavaisuudet ja tutkimusryhmien erilaisuudet. Tutkimuksissa ei eritelty lyhyitä ja pitkiä sairauspoissaoloja, vaan seurattiin yleisesti niiden lukumäärää. Neljässä tutkimuksessa havaittiin sairauspoissaolojen laskua seurantajakson aikana interventioryhmissä, mutta kahdessa tutkimuksessa laskua havaittiin enemmän interventioryhmässä kontrolliryhmään verrattuna. Yhdessä tutkimuksessa interventioryhmässä tapahtunut muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Yhdessä tutkimuksessa sairauspoissaolot kasvoivat tarkastelujakson aikana interventioryhmässä.
Tässä systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että vaikka fyysisellä aktiivisuudella on terveyttä edistäviä vaikutuksia, sen yhteyttä sairauspoissaoloihin ei voitu kaikissa tutkimuksissa todentaa. Todentamista hankaloittivat interventioiden muiden osa-alueiden vaikutukset, sekä verrattain lyhyet interventiot. Aiheesta tarvittaisiin lisää laadukasta tutkimusta, jossa hyödynnetään tieteellisesti todennettuja tehokkaita liikuntamuotoja, jolloin fyysisen aktiivisuuden yhteys sairauspoissaoloihin voitaisiin perusteellisesti selvittää. Jatkotutkimuksissa on syytä myös keskittyä fyysisen aktiivisuuden osuuden tarkempaan erittelyyn ja sosiaali- ja terveysalan ammattikunnittain tehtäviin tutkimuksiin.
...
