Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorBonsdorff von, Pauline
dc.contributor.authorPanu, Timo
dc.date.accessioned2023-04-26T07:14:07Z
dc.date.available2023-04-26T07:14:07Z
dc.date.issued2023
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86605
dc.description.abstractTutkielmani aiheina ovat luova mielentila ja tasapainoisen mielen rakentaminen esteettisen kokemisen kautta yhdistettynä luonnon elävöittävään vaikutukseen. Tutkielmani sisältää kolme tutkimuskysymystä: Millä tavoin luonto tukee luovuutta ja tasapainoisen mielen rakentumista? Miten haastatteluaineisto vastaa ympäristöestetiikan kuvauksia luonnon esteettisestä kokemisesta? Miten haastateltavat haluaisivat kehittää Jyväskylän luonnonympäristöjä? Kysymyksiin vastataan hyödyntämällä empiirinen aineisto. Tutkielmani empiirisen osan toteutin haastattelemalla kuusi Jyväskylässä asuvaa henkilöä. Näin saatua aineistoa analysoin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkielman teoriaosassa pohdin aluksi erilaisten teoreettisten tietoisuuden mallien kautta, miten luova ideointi ymmärretään. Pohdin myös syitä, jotka rajoittavat luovaa ideointia. Luon katsauksen viime vuosina tehtyihin tutkimuksiin luonnon vaikutuksesta luovaan ideointiin. Nämä tutkimukset nojautuvat huomion kiinnittymisen- ja mielen vaeltamisen teorioihin yhdistettynä Wallasin teoriaan luovan ideoinnin vaiheista. Tuon esiin myös luonnonympäristön esteettiseen kokemiseen liittyviä huomioita. Jyväskylän yliopiston tutkija Olivier Brabantin on pyrkinyt hahmottamaan tietoisuuden mallin huomioiden uusimman tieteellisen tiedon sekä Jungin esittämän teorian kaikkia ihmisiä yhdistävästä tietoisuuskentästä, joka toimii luovien ideoiden lähteenä. Kollektiivinen tietoisuuskenttä -teorialla on kannatusta, mutta se ei ole täysin kiistaton. Teorialla tuntuu kuitenkin olevan selitysvoimaa sille, miten yhteys ihmisen ja luonnon välille muodostuu. Psykiatri, aivotutkija Iain McGilchrist on puolestaan tutkinut, millä tavoin aivomme toimivat tietoisuutemme tulkkina ja mitä luovalta ideoinnilta vaadi-taan. Tutkimukseni osoitti, että luonto rauhoittaa mielen tehokkaasti. Luovan ideoinnin kannalta luonnonympäristössä ei saa olla häiritseviä tekijöitä, jotka kiinnittävät huomiotamme. Tässä suhteessa lähimetsän ja ”hiljaisen metsän” välillä koettiin olevan huomattava ero. Vastaajat kuvasivat olosuhteita, jotka tarvitaan uusien ideoiden syntymiseksi sellaisiksi, missä ”omat energiat synkronisoituvat luonnon energioiden kanssa” tai missä ”sulautuu yhdeksi luonnon kanssa”. Haastatellut kokivat luonnonympäristön tärkeäksi tasapainoisen mielen rakentumiseksi ja ylläpitämiseksi. Rakennusaineina toimivat muun muassa luova leikki, luonnon seuraaminen, kasvien kasvattaminen ja eläinten kanssa vietetty aika.fi
dc.format.extent52
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyright
dc.subject.otherlähimetsä
dc.subject.otherluova ideointi
dc.titleLuonto luovuuden ja tasapainoisen mielen rakentumisen tukena
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202304262712
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTaidekasvatusfi
dc.contributor.oppiaineArt Educationen
dc.rights.copyright© The Author(s)
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.contributor.oppiainekoodi311
dc.subject.ysoympäristöestetiikka
dc.subject.ysoluovuus
dc.subject.ysotietoisuus
dc.subject.ysoluonto
dc.subject.ysoluontosuhde
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot

In Copyright
Ellei muuten mainita, aineiston lisenssi on In Copyright