Työssä jatkaminen eläkeiässä : taustatekijöitä ja syitä eläkeaikaiseen työntekoon

Abstract

Työurien pidentäminen on välttämätöntä suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyyden ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Syitä työuran pidentämiselle on aiempien tutkimusten mukaan esimerkiksi työhön liittyvät tekijät, kuten työn joustomahdollisuudet, taloudelliset tekijät, terveys ja työkyky sekä sosiaaliset syyt. Tässä pro gradu -tutkielmassa oli tarkoitus selvittää, mistä syistä ikääntyvät työntekijät olisivat valmiita jatkamaan työntekoa eläkkeellä. Lisäksi haluttiin selvittää, ovatko ammattiasema, koettu terveys, parisuhdetilanne ja sukupuoli yhteydessä haluun jatkaa työnkaltaista toimintaa eläkkeellä sekä tutkittavien mainitsemiin työssä jatkamisen syihin.

Aineistona käytettiin Jyväskylän yliopiston Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen viimeisintä tiedonkeruuvaihetta, TRAILS:ia, joka on toteutettu vuosina 2020–2021. TRAILS-vaiheeseen osallistui 206 henkilöä, joista 107 oli naisia ja 99 miehiä. Tutkittavat olivat noin 61-vuotiaita, ja heistä suurin osa oli työelämässä. Aineisto kerättiin sekä kyselyillä että haastattelulla. Syitä työnteon jatkamiseen eläkkeellä selvitettiin kysymyksellä, johon tutkittavat vastasivat omin samoin. Työssä jatkamisen syitä koskevat avoimet vastaukset luokiteltiin sisällönanalyysiä käyttäen. Ammattiaseman, koetun terveyden, parisuhdetilanteen ja suku-puolen yhteyttä haluun jatkaa työnkaltaista toimintaa sekä työnteon jatkamisen syihin tutkit-tiin käyttämällä ristiintaulukointia ja x2-riippumattomuustestiä. Osaryhmien keskinäiset erot selvitettiin jäännöstarkastelulla.

Työnteon jatkamisen syistä syntyi viisi luokkaa: terveydelliset (14 %), taloudelliset (26 %), työhön liittyvät (34 %) ja sosiaaliset syyt (12 %) sekä mikään ei saisi jatkamaan -luokka (14 %). Tutkittavista hieman yli puolet oli halukkaita jatkamaan työntekoa eläkkeellä. Ammatti-asema ja koettu terveys olivat yhteydessä haluun jatkaa työnkaltaista toimintaa eläkkeellä siten, että yrittäjät ja erittäin hyväksi terveytensä kokeneet aikoivat jatkaa työntekoa muita useammin. Työntekijät aikoivat jatkaa työntekoa eläkkeellä muita harvemmin. Koettu terveys ja parisuhdetilanne olivat taas yhteydessä työssä jatkamisen syihin. Erittäin hyväksi terveytensä kokeneet jatkaisivat muita useammin työntekoa sosiaalisista syistä. Melko hyväksi terveytensä kokeneet jatkaisivat työntekoa muita useammin taloudellisista syistä ja muita harvemmin terveydellisistä syistä. Ilman parisuhdetta elävillä syyt työnteon jatkamiseen liittyivät muita useammin terveyteen, kun taas parisuhteessa olevilla syyt olivat useammin taloudellisia. Sukupuolieroja ei eläkeaikaisen työnteon suhteen ollut.

Tulevaisuudessa erityisesti työntekijöiden eläkeaikeita tulisi tutkia tarkemmin, jotta löydetään lisää keinoja työntekijöiden työurien pidentämiseksi. Yrittäjät jatkavat työtekoa eläkkeellä muita useammin, joten myös heidän eläkeaikeiden taustatekijöitä olisi syytä tutkia lisää ilmiön ymmärryksen syventämiseksi. Lisäksi olisi tärkeää löytää uusia keinoja terveyden ja työkyvyn tukemiseksi sekä taloudellisten kannustimien lisäämiseksi.