dc.contributor.advisor | Kaseva, Kaisa | |
dc.contributor.author | Viklund, Netta | |
dc.date.accessioned | 2023-04-18T05:45:29Z | |
dc.date.available | 2023-04-18T05:45:29Z | |
dc.date.issued | 2023 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/86388 | |
dc.description.abstract | Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on selvittää psyykkisen valmennuksen osuus nuorten motivaatioon urheilun, liikunnan sekä koulun näkökulmista. Työ on tarkoitettu urheilijoille, valmentajille, opettajille sekä kaikille psyykkisestä valmennuksesta kiinnostuneille. Valitsin aiheen, koska psyykkinen valmennus kaipaa vielä lisää syvempää tutkimusta (Lintunen ym. 2018, 37). Lisäksi psyykkisen valmennuksen ymmärtäminen ja sen hyödyntäminen kouluissa olisi tärkeää (Olympiakomitea 2020).
Motivaatio on laaja käsite ja sitä pyrkivät selittämään useat eri teoriat kuten itsemääräämisteoria, attribuutioteoria sekä tavoiteorientaatioteoria. Motivaatiota pidetään tärkeänä osana urheilijan uraa esimerkiksi sitoutumisen, tavoitteiden saavuttamisen sekä yleisen hyvinvoinnin näkökulmista. (Liukkonen 2016, 209; Schreiber 2017, 3; Wang 2022, 1) Motivaatio selittää sitä, miksi toimimme tietyllä tavalla ja, miksi teemme tiettyjä valintoja (Konttinen 2014, 19). Psyykkisen valmennuksen lähtökohta on pyrkiä kehittämään henkilön psyykkisiä ominaisuuksia ja taitoja (Arajärvi & Lehtoviita2015, luku 5). Kun henkilö on psyykkisesti vahva, hän kykenee muun muassa säätelemään negatiivisia sekä positiivisia tunteita sekä hyödyntämään erilaisia psyykkisiä taitoja suorituksessa ja sen ulkopuolella (Behnke ym. 2017, 2). Psyykkisen valmennuksen avulla voidaan pyrkiä vaikuttamaan motivaatioon erilaisin menetelmin (Dave ym. 2005, 121-368)
Psyykkisen valmennuksen ja motivaation merkitys urheilijan uralla tunnistetaan jo hyvin (Liukkonen 2016, 209; Wang 2022). Psyykkisen valmennuksen merkitystä kouluissa ja erityisesti kaksoisuran tukemisessa on myös alettu pitämään merkittävänä (olympiakomitea 2020). Psyykkisen valmennuksen avulla nuoret voivat esimerkiksi harjoitella tunteiden käsittelyä sekä saada tukea elämän eri vaiheissa ja ongelmatilanteissa (Arajärvi & Lehtoviita 2015, luku 5; Olympiakomitea 2020). Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella psyykkisen valmennuksen vaikutus suoritukseen ja urheilu-uraan sekä psyykkisten taitojen hyödyt urheilun ulkopuolella tarvitsevat kuitenkin vielä lisää tutkimusta (Lintunen ym. 2018, 37). | fi |
dc.format.extent | 32 | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | motivaatioteoria | |
dc.subject.other | koulu | |
dc.title | Psyykkinen valmennus tukemassa nuoren urheilijan motivaatiota urheilun ja liikuntatuntien näkökulmasta | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202304182512 | |
dc.type.ontasot | Bachelor's thesis | en |
dc.type.ontasot | Kandidaatintyö | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikuntapedagogiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Physical Education Teacher Education | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.contributor.oppiainekoodi | 502 | |
dc.subject.yso | motivaatio | |
dc.subject.yso | psyykkinen valmennus | |
dc.subject.yso | urheilijat | |
dc.subject.yso | nuoret | |
dc.subject.yso | liikunta | |
dc.subject.yso | valmennus | |
dc.subject.yso | urheilu | |
dc.subject.yso | liikuntapsykologia | |
dc.subject.yso | huippu-urheilu | |