Lohkoketjuteknologian vahvuudet ja heikkoudet hankintaketjun jäljitettävyyden hallinnassa

Abstract

Kuluttajien lisääntyneen kulutustietoisuuden myötä on tunnistettu tarve kyetä vastaamaan yhä paremmin kysyntään siitä, mitä reittiä lopputuote päätyy raaka-aineista jalostuksen kautta jälleenmyyjien jaeltavaksi. Hankintaketjujen jäljitettävyyden hallintaan on pyritty kehittämään useita sitä mahdollisimman tehokkaasti tukevia ratkaisuja ja viime vuosina kysyntään on lähdetty vastaamaan alun perin kryptovaluutta Bitcoinin taustalle kehitetyn lohkoketjuteknologian soveltamisen kautta. Tässä kirjallisuuskatsauksessa tutkitaankin lohkoketjuteknologian soveltumista hankintaketjun jäljitettävyyden hallintamenetelmäksi. Tutkielman tavoitteena on luoda kokonaiskuva lohkoketjuteknologian potentiaalista jäljitettävyysjärjestelmien taustateknologiana. Aihetta lähestytään tutustumalla aiheen kannalta olennaisiin käsitteisiin ja sen myötä lohkoketjuteknologian määriteltyihin vahvuuksiin sekä heikkouksiin suhteessa hankintaketjun jäljitettävyyden näkökulmasta oleellisiin osatekijöihin. Tarkoituksena on luoda käsitys siitä, mitkä näistä tekijöistä ovat kriittisessä asemassa soveltuvuuden arvioinnissa ja osaltaan selittävät juuri lohkoketjuteknologian soveltuvuuden tai soveltumattomuuden piirteitä. Tutkielma on toteutettu systemaattisena kirjallisuuskatsauksena tutustumalla aiheesta olemassa olevaan tutkimuskirjallisuuteen valiten hakutulosten joukosta aiheen näkökulmasta relevantit ja luotettava lähdeaineisto. Tutkielman mukaan lohkoketjuteknologiassa ilmenee sekä eroavaisuuksia, että päällekkäisyyksiä koskien teknologian vahvuuksia ja heikkouksia. Kirjallisuuskatsauksen perusteella lohkoketjuteknologian voidaan todeta soveltuvan hankintaketjun jäljitettävyyden hallintaan, ottaen kuitenkin huomioon sen teknologiana asettamat rajoitteet ja hankintaketjun jäljitettävyydelle asetetut tavoitteet. Lohkoketjuteknologian pohjalta toteutetulla jäljtettävyysjärjestelmällä voidaan muun muassa tehostaa hankintaketjun koordinointia, parantaa suorituskykyä, hillitä laitonta toimintaa sekä helpottaa standardivaatimuksiin vastaamista, mutta myös kuhunkin osa-alueeseen liittyviä haasteita havaittiin.

Increased consumer awareness has identified the organization’s need to offer a better respond to the demand for information about the route a final product takes from raw materials through processing to retailers. Several solutions have been developed to manage supply chain traceability in the most efficient way possible. In recent years the solutions have been implementing new technologies for example blockchains, initially developed for the cryptocur-rency Bitcoin. This literature review evaluates the suitability of blockchain technology as a supply chain traceability management methodology. The aim of the Bachelor’s thesis is to provide an overall picture of the potential of blockchain logic as an enabling technology for traceability systems. The topic will be approached by introducing the relevant concepts and by defining the strengths and weaknesses of blockchain technology in relation to the elements relevant for supply chain traceability. The aim is to gain an understanding of which of these factors play a critical role in the assessment of suitability and contribute to explaining the suitability or otherwise of a blockchain technolo-gy. The thesis has been carried out as a systematic literature review by review-ing the existing research literature on the subject and selecting the most rele-vant and reliable sources from the search results. According to the results, blockchain technology has both differences and overlaps in terms of the strengths and weaknesses of the technology. The literature review concludes that blockchain technology is suitable for supply chain traceability management, still considering the limitations of the technology and the objectives of supply chain traceability. A traceability system based on blockchain technolo-gy can improve supply chain coordination, improve performance, curb illegal activities, and facilitate compliance with standard requirements, but also challenges were identified in each area mentioned above.