Tämän tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia kokemuksia veikkausliigajoukkue Seinäjoen Jalkapallokerhon (SJK) kannattajaryhmä Kloppeihin kuuluvilla naisilla on jalkapallokannattamisesta. Suomalaisten naisten kokemuksia jalkapallokannattamisesta ei ole ennen tutkittu, joten tutkimuksella on huomattava uutuusarvo.
Tutkimukseni perustui fenomenologis-hermeneuttisen tapaustutkimuksen metodiin ja sen ontologis-epistemologisena katsantokantana oli feministinen sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimusaineisto koostuu seitsemästä teemahaastattelusta ja kahdesta havainnointikerrasta, joista toinen edusti osallistuvaa havainnointia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin käyttämällä taustateorioina Giulianottin katsojaidentiteettityypittelyä ja aikaisempia kansainvälisiä tutkimustuloksia. Tutkimustulokset muodostettiin vertaamalla haastatteluaineiston analyysin tuloksia havainnointikertojen informaatioon.
Kannattajilla oli myönteisiä kokemuksia SJK:n kannattamisesta
Klopeissa. Ensinnäkin naiset olivat sosiaalistuneet Kloppeihin joko sosiaalistumisagenttien kautta kannattajapäätyyn ajautuen tai päätyen tai oman aloitteellisuuden myötä hakeutuen. Toiseksi he identifioituivat joko Klopeiksi tai kannattajiksi ilman nais-etuliitettä. Lisäksi osa kannattajista halusi erottautua naisista koostuvasta SJK:n katsojaryhmästä. Kolmanneksi kannattajakäyttäytyminen oli Klopeissa yhdenvertaista, hyväkäytöksistä ja äänekästä. Sitä ohjasivat kirjoittamattomat säännöt, joita valvottiin itsesääntelyllä. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden mukaan naisten ja miesten chänttääminen ja taputtaminen oli samanlaista. Kuitenkin joidenkin mukaan chänttien ulkopuoliset yksittäiset huudot ja ylilyönnit olivat miehillä yleisempiä. Toinen havainnointikerta tuki tätä näkemystä. Neljänneksi osa kannattajista oli kohdannut lähinnä Kloppien ulkopuolella kannattamiseen liittyviä sukupuolistuneita tai seksistisiä oletuksia, joiden mukaan naisten kannattaminen nähtiin ei-itseisarvoisena pseudokannattajuutena.
Tutkimustuloksista voi päätellä, että naiset olivat autenttisia kannattajia ja halusivat tulla nähdyiksi sellaisina. Yhdenvertainen kannattamisen toimintaympäristö näyttää merkittävältä myönteisten kokemusten rakentumisessa. Voi olla, että kannattajaryhmä parhaillaan suojelee jäseniään seksismin ja häirinnän kokemuksilta. Suomalaisen jalkapallokannattamisen ymmärtämiseksi tarvitaan tutkimusta maajoukkuejalkapallon ja naisten jalkapallon kannattamisesta. Lisäksi jalkapallon kannattajatutkimuksessa tulee huomioida seksuaalivähemmistöt ja muunsukupuolisuus.
...
The purpose of this study was to examine what kind of experiences do the women in supporter group Klopit of Veikkausliiga team Seinäjoen Jalkapallokerho (SJK) have on supporting football. The experiences of Finnish women on supporting football has not been researched before, hence the study has a significant novelty value.
My study was based on the phenomenological-hermeneutical case study approach and it’s ontological-epistemological view was feminist social constructivism. The research data consisted of seven theme interviews and two observations of which one represented participant observation. The data was analysed with theory-guided content analysis using the background theories of Giulianotti’s taxonomy of spectator identities in football and previous results of international studies. The results were formed by comparing the results of the interview data with the information from the observations.
The supporters had positive experiences on supporting SJK in Klopit. Firstly, the
women had socialized into Klopit either through socialization agents by drifting into or ending up in the supporter end or via their own initiative by seeking into the supporter end. Secondly, they identified as Klopit or as supporters without the prefix of female. In addition, some of the supporters wanted to differentiate from SJK’s spectator group comprised of women. Thirdly, the supporter behavior was equal, well-mannered, and loud in Klopit. The supporter behavior was guided by unwritten rules which were monitored by self-regulation. According to all of the participants of the study, chanting and clapping were identical in women and men. However, some of them saw that separate yells outside of chanting and overreactions were more common in men. The second observation supported this view. Fourthly, a part of the supporters had encountered supporting-related gendered or sexist assumptions, according to which the supporting of women was seen to not have intrinsic value but as pseudo supportership instead.
The results of the study suggest that women were authentic supporters and wanted to be seen as such. Equal operational environment of supporting seems to be prominent when it comes to the construction of positive experiences. It could be that at its best the supporter group protects its members from the experiences of sexism and harassment. In order to understand Finnish football supporting, studies on supporting national team football and women’s football is needed. Studies on football supporting also need to take into account sexual minorities and non-binary identities.
...
