Metsien käytön kestävyysmuutoksen mittaamisen periaatteista
Kangas, A., Pynnönen, S., Mäkipää, R., Komonen, A., & Halme, P. (2022). Metsien käytön kestävyysmuutoksen mittaamisen periaatteista. Metsätieteen aikakauskirja, 2022, Article 10761. https://doi.org/10.14214/ma.10761
Julkaistu sarjassa
Metsätieteen aikakauskirjaPäivämäärä
2022Oppiaine
Evoluutiotutkimus (huippuyksikkö)Ekologia ja evoluutiobiologiaResurssiviisausyhteisöCentre of Excellence in Evolutionary ResearchEcology and Evolutionary BiologySchool of Resource WisdomTekijänoikeudet
© Kirjoittajat, 2022
Suomalaisen metsäpolitiikan keskeinen päämäärä on jo yli sadan vuoden ajan ollut puuntuotannollinen kestävyys, mutta metsätalouden kestävyyden tarkastelu on laajentunut yhteiskunnallisten tarpeiden ja arvostusten muuttumisen myötä. Nykyisin metsäpolitiikan tavoitteeksi mainitaan usein kokonaiskestävyys, joka on kuitenkin kestävyyden osa-alueiden välisten subjektiivisten, kullekin arvioijalle yksilöllisten vaihtosuhteiden takia mahdotonta saavuttaa. Tässä tutkimuksessa määrittelimme tutkijatyönä laatuvaatimukset kestävyyskeskustelussa käytettäville kriteereille. Tarvitaan kattava ja operatiivinen kriteeristö, jolla kestävyysmuutoksia voidaan objektiivisesti seurata. Kattavuus tarkoittaa, että kaikki sovellustilanteen kannalta merkittävät seikat on huomioitu. Toisaalta kaikilla kriteereillä tulee olla selkeä yhteys sovellustilanteeseen. Operatiivisuus taas tarkoittaa, että metsien käytön seurantaan ja tulevaisuuden suunnitteluun käytettävät kriteerit ovat tulkittavissa, mitattavissa, ja että ne pystyvät erottelemaan metsien käytön muutoksia. Tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta kriteereiden kehittyminen erilaisilla metsien käsittelyvaihtoehdoilla pitäisi olla ennustettavissa. Keräsimme työryhmissä ajatuksia metsien käytön kestävyyden kriteereiksi ja indikaattoreiksi, ja työstimme niistä keskusteltavaksi ehdotuksen kestävyysmuutoksen mittaamisesta peilaamalla työryhmissä ehdotettuja kriteerejä ja indikaattoreita asetettuihin laatuvaatimuksiin. Koimme perinteiset ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ryhmät liian yleisiksi operatiiviseen käyttöön, ja sen vuoksi jaoimme kriteerit kuuteen ryhmään: vesistön tila, luonnon tila, ilmaston tila, talous, hyvinvointi ja hyväksyttävyys. Useille tarkastelluille kriteereille emme löytäneet suoraa yhteyttä metsien käyttöä koskevaan päätöksentekoon. Monet tarkastelluista taloudellisista ja hyvinvointia kuvaavista kriteereistä soveltuvat paremmin esimerkiksi metsäteollisuuden investointeja ja toimintaa koskevaan päätöksentekoon tai maankäytön ja kaavoituksen päätöksentekoon kuin metsien käsittelyä koskevaan päätöksentekoon. Hyväksyttävyyttä koskevat kriteerit puolestaan soveltuvat esimerkiksi lakeja, sertifiointikriteereitä tai ohjeita koskevaan päätöksentekoon. Taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ilmenevät siten usein eri päätöksentekotasoilla kuin ekologinen tai puuntuotannollinen, ja tämä näkyy kriteereiden määrässä ja laadussa.
...
Julkaisija
Suomen metsätieteellinen seuraISSN Hae Julkaisufoorumista
2489-3188Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/164939856
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Rahoittaja(t)
Suomen KulttuurirahastoRahoitusohjelmat(t)
SäätiöLisätietoja rahoituksesta
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen kulttuurirahasto (Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista, Argumenta) ja Suomen Akatemia (päätösnumero 337655, UNITE-lippulaiva).Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Metsien kestävyysmuutosten tunnistamiseen tarvitaan yhteiset mittarit
Halme, Panu; Kangas, Annika; Kangasoja, Jonna; Komonen, Atte; Luoma, Emma; Mäkipää, Raisa; Pynnönen, Sari (Finnish Society of Forest Science, 2022) -
Biotaloutta vai kuitupuukapitalismia?
Säynäjäkangas, Janne; Kellokumpu, Ville (Valtiotieteellinen yhdistys, 2020)Metsäpolitiikassa edistetään biotalouden nimissä ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä metsäteollisuuden muotoa, kuitupuukapitalismia. Metsäbiotalouden pohjana toimii halvan luonnon strategia, joka uhkaa niin ... -
Metsien hiilinielut ja kestävä kehitys : sisällönanalyysi lehtiartikkeleissa käydystä uutisoinnista metsien hiilinieluista ja metsien käytöstä kestävän kehityksen näkökulmasta
Ervasti, Aino (2019)Tutkimuksen tavoitteena on selvittää viimeaikaista uutisointia Suomen metsien hiilinieluista ja metsien kestävästä käytöstä tunnetuissa sanomalehdissä. Metsien hiilinielut ovat olleet pinnalla uutisoinnissa jo pari vuotta ... -
Trade-offs among intensive forestry, ecosystem services and biodiversity in boreal forests
Pohjanmies, Tähti (University of Jyväskylä, 2018)Finnish forests are used extensively for timber production but are also providers of other ecosystem services and harbor unique biodiversity. The ecosystem services approach has so far been used marginally in the context ... -
More is more? : Forest management allocation at different spatial scales to mitigate conflicts between ecosystem services
Pohjanmies, Tähti; Eyvindson, Kyle; Triviño, María; Mönkkönen, Mikko (Springer Netherlands, 2017)Context: Multi-objective management can mitigate conflicts among land-use objectives. However, the effectiveness of a multi-objective solution depends on the spatial scale at which land-use is optimized. This is because ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.