Liikkeen pelkoa mittaavan lomakkeen reliabiliteetti suoravastaanotolla ja asiakkaiden rekrytointiin liittyvät tekijät fysioterapian suoravastaanottotutkimuksessa : monimenetelmätapaustutkimus

Abstract

Tämän pro gradu - tutkielma oli pilottitutkimus laajemmalle suoravastaanotto tutkimusprojektille. Tavoitteena oli arvioida suomenkielisen Tampa Scale for Kinesiophobia (TSK-FIN) lomakkeen reliabiliteettia ja testata internet pohjaisen tiedonkeruualustan toimivuutta. Lisäksi tutkimuksessa oli laadullinen haastatteluosuus, jonka tarkoituksena oli selvittää aineistonkeruuseen liittyviä edistäviä ja estäviä tekijöitä. Fysioterapeutin suoravastaanottoa on tutkittu viime vuosina laajasti, mutta Suomessa tutkimus on ollut vähäisempää. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu suoravastaanoton olevan taloudellisesti tehokasta ja lisäävän potilastyytyväisyyttä. Fysioterapian suoravastaanotossa käytettävien mittareiden luotettavuutta, eikö tutkimuksen aineistonkeruuseen vaikuttavia tekijöitä ei ole tutkittu riittävästi suomalaisessa kontekstissa. Pilottitutkimuksessa TSK-FIN lomakkeen reliabiliteettia testattiin kahden asiakasryhmän välillä, suoravastaanotto (SVO) ja lähetepohjainen vastaanotto, yhdellä seurantakerralla. Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin tutkimuksessa mukana olleiden fysioterapeuttien aineistonkeruuseen liittyviä kokemuksia teemallisten avoimen sähköpostikyselyn avulla 1) Kuvaa, minkä koit haastavaksi ja miksi potilaiden rekrytoimisessa mukaan tutkimukseen? 2) Kerro myös ajatuksesi siitä, saitko tarpeeksi ohjausta ja tietoa tutkimuksesta. Jos et, mitä olisit kaivannut lisää? 3) Mitä muuta haluaisit sanoa suoravastaanottoon liittyvästä työstäsi ja/tai tutkimuksestasi työpaikallasi. Lomaketutkimuksessa oli mukana yhteensä 12 koehenkilöä ja laadulliseen kyselyyn vastastasi neljä fysioterapeuttia. Mittarin reliabiliteetti analysoitiin Chronbachin Alfa ja Pearsonin korrelaatiokertoimen avulla. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin teemoittelemalla. TSK-FIN reliabiliteetti oli erittäin korkea, lähes täydellinen yhteneväisyys (Chronbachin Alfa = 0,903; Pearsonin korrelaatiokerroin = 0,966, p= 0,007) ja verkkopohjainen tiedonkeruualusta toimi suunnitellusti. SVO ja LVO ryhmä eivät eronneet fysioterapian tulosten pohjalta ja ilmoitettu fysioterapeutin apu liikkeen pelkoon oli tilastollisesti merkitsevä molemmilla ryhmillä (p = 0,001). SVO ryhmä pääsi merkittävästi nopeammin vastaanotolle (p = 0,002). Fysioterapeuttien kirjoituksissa nousi kaksi teemaaesiin, jotka molemmat liittyivät potilaiden rekrytointiongelmiin: ensimmäinen teema oli tutkimukseen sopimaton potilasryhmä vastaanotolla ja toinen oli fysioterapeuttien puutteellinen tietämys suoravastaanottotoiminnasta. Tulokset ovat pienen aineison vuoksi suuntaa antavia, mutta ne tukevat TSK-FIN mittarin ja internet pohjaisen tiedonkeruualustan käyttöä laajemmassa SVO-tutkimusprojektissa. Suoravastaanotto vaikuttaisi olevan yhtä vaikuttavaa liikkeen pelkoon kuin perinteinen vastaanotto. Jotta jatkossa kliiniset tutkimuksiin liittyvä rekrytoinnit onnistuisivat, on tärkeää varmistaa, että kliiniset työntekijät jotka rekrytoivat potilaita ovat motivoituneita tutkimukseen liittyvään toimintaan ja paremmin tietoisia tutkimuksen kokonaisuudesta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että kliinisessä tutkimuksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota vapaaehtoisiin ja motivoituneiden kliinikoiden käyttöön. Tulevaisuudessa tutkimusta tulisi tehdä enemmän fysioterapian tehokkuuden näkökulmasta.

This master’s thesis was a pilot study for a larger direct access study project. Goal was to review the reliability of Finnish version of Tampa Scale of Kinesiophobia (TSK-FIN) and test the functionality of internet-based data collecting devices. In addition, the study included a qualitative data that was collected to find out more about factors effecting data collection. Physiotherapy direct access has been the focus of physiotherapy studies in recent years, but little studies have been made in Finland. Studies have shown improved cost efficacy and patient complacence. The reliability of measurement tools, that are used in the direct access physiotherapy, or the factors affecting the patient recruiting in direct access studies have not been studied enough in Finland. In the pilot study TSK-FIN questionnaire reliability was tested between two groups, direct access (DA) and access with referral from doctor (RB) with a follow up. In addition, the physiotherapists who did the patient recruiting were also asked for their experiences. Three questions were delivered via email. 1) Explain what you found challenging, and why in patient recruiting process? 2) Did you receive enough information about the study process? If not, what would you have wanted more? 3) What else would you like to talk about your job in direct access physiotherapy and research in your workplace? In total 12 patients (5 to the DA group and 8 to the RB group) of the 20 who met the inclusion criteria were recruited into the internet-based survey and four answers were received in total to the qualitative survey. Four answers to the qualitative survey were received. The kinesiophobia tool reliability results were analyzed using Cronbach’s alpha and Pearson’s correlation. Qualitative data was analyzed using thematic analysis. TSK-FIN tool has a very high reliability, almost perfect internal consistency (Cronbach’s Alfa = 0,903; Pearson’s coefficient = 0,966, p= 0,007) and the internet-based data collecting device functioned as intended. The DA and RB group did not show statistical differences in outcomes, and physiotherapy was effective in self-reported help to fear of movement (p = 0,001). In DA the time waited for appointment was significantly smaller (p = 0,002). Qualitative study mate-rial was analyzed by thematic analysis and two themes were found to answer the question: “why did the patient recruiting fail?” First theme was that the patient material of clinicians did not match the inclusion criteria in the study. Second theme was the lack of information regarding direct access physiotherapy. Because of small sample sizes these results directive at best, but they support using the TSK-FIN and internet-based data collection tools in the larger study project. Direct access physiotherapy seems to be as effective as referral-based physiotherapy when measured with effect in kinesiophobia. In order to make successful clinical trials clinicians doing the patient recruiting should be better informed about the study, motivated to take part in the process and should understand the goal of the study well. In the light of these findings a few more focus should be put to using voluntary and motivated clinicians when conducting a study. In the future more studies should be done from the efficacy of physiotherapy point of view.