Vieraantumisen käsite xenofeministisessä manifestissa
Tässä tutkielmassa tarkoituksenani on tarkastella vieraantumisen käsitettä Laboria Cuboniks-kollektiivin 2015 internetissä julkaisemassa Xenofeministisessä manifestissa. Tarkastelen käsitettä lähestyen sitä poliittisfilosofisesta näkökulmasta. Minua kiinnostaa se, millaista poliittista ja yhteiskunnallista todellisuutta Laboria Cuboniks pyrkii vieraantumisen käsitteellään rakentamaan. Lisäksi tarkastelen xenofeminististä vieraantumisen käsitettä suhteessa Karl Marxin (1844) vieraantumisen käsitteeseen, legitimoiden tämän valinnan Marxin vieraantumisen poliittisella ja filosofisella painoarvolla.
Tutkimukseni asettuu posthumanistisen feminismin viitekehykseen – perustelen tätä valintaa sillä, että xenofeminismi pyrkii uudelleen ymmärtämään teknologian, luonnon, ja ihmisen välisiä suhteita, mikä on keskeistä posthumanismille. Viitekehys on tarkemmin ottaen posthumanistinen feminismi siitä syystä, että Laboria Cuboniks-kollektiivin jäsenet määrittelevät itsensä feministeiksi, ja näin ollen manifestissa käytetyn vieraantumisen käsitteen tarkasteleminen nimenomaan posthumanistista feminististä teoriaa hyödyntämällä on mielekästä. Lisäksi pyrin tutkielmassani painottamaan intersektionaalista näkökulmaa, ja tämä on oma tutkimuseettinen ratkaisuni.
Xenofeministisellä vieraantumisella tarkoitetaan luonnon hylkäämistä ja teknologian hyödyntämistä vieraantumista edistettäessä. Erityisesti Laboria Cuboniks korostaa sitä, että epätasa-arvon perustelemisesta luonnollisuudella on päästävä eroon. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi aborttioikeuden rajaamista luonnollisuuteen vetoamalla. Laboria Cuboniks sitoo tämän ”luonnollisuuden hegemonian” kapitalistiseen talousjärjestelmään, mikä yhdistää kyseisen käsitteen marxilaiseen vieraantumisen käsitteeseen.
Painotukseni tässä tutkielmassa on kuitenkin selvästi xenofeministisessä tavassa määritellä vieraantuminen, vaikka vertaankin sitä Marxin Taloudellis-filosofisissa käsikirjoituksissaan (1844) esittelemään määritelmään vieraantumisesta – suurimmaksi ongelmaksi xenofeminismissä ja xenofeministisessä vieraantumisen käsitteessä osoittautui pyrkimys tehdä vierantumisesta universaalia, vaikkakin intersektionaalisuutta silmällä pitäen.
Laboria Cuboniks onnistuu kuitenkin manifestillaan luomaan relationalistista utopiaa, eli luomaan vaihtoehtoja nykyisyydelle. Lisäksi huomiotava on, että kyseinen teksti on nimenomaan manifesti, mikä vaikuttaa tekstin luonteeseen korostamalla suoraviivaisuutta esimerkiksi tieteelliseen tekstiin verrattuna.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5362]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Ehdotus ihmistä suhteellistavaksi sanastoksi
Kortekallio, Kaisa; Niskavaara, Mariia; Ouramo, Hannah; Raipola, Juha; Salmela, Tarja; Tervonen, Ate; Karkulehto, Sanna (Kirjallisuudentutkijain seura, 2020) -
Elämän ja kuoleman kysymys : ihmisyyden perustavan dikotomian muotoilut Erich Frommin tuotannossa
Räisänen, Tuomas (2020)Käsittelen tässä opinnäytetyössä filosofi ja sosiaalipsykologi Erich Frommin (1900–1980) kirjallista tuotantoa elämän ja kuoleman dikotomian näkökulmasta. Pyrin osoittamaan, että Frommin kirjallinen tuotanto avautuu ... -
Erojen politiikkaa antroposeenin aikana
Koistinen, Aino-Kaisa (Sukupuolentutkimuksen seura, 2018) -
Posthuman(ist) Feminism, Feminist Posthumanities
Koistinen, Aino-Kaisa; Karkulehto, Sanna (Critical Posthumanism Network, 2018) -
"Ei ihme, että maailma paloi". : inhimillisen ja ei-inhimillisen suhde Hayao Miyazakin animaatioelokuvassa Tuulen laakson Nausicaä
Laitila, Sanni (2023)Käsittelen tutkielmassani inhimillisen ja ei-inhimillisen suhdetta japanilaisen Hayao Miyazakin animaatioelokuvassa Tuulen laakson Nausicaä (1984). Tavoitteenani on avata inhimillisen ja ei-inhimillisen suhteeseen kätkeytyviä ...