Pääoma hakkuuaukealla : kuitupuukapitalismi metsätalouden tendenssinä
Kellokumpu, V., & Säynäjäkangas, J. (2022). Pääoma hakkuuaukealla : kuitupuukapitalismi metsätalouden tendenssinä. Alue ja ympäristö, 51(2), 21-45. https://doi.org/10.30663/ay.120651
Julkaistu sarjassa
Alue ja ympäristöPäivämäärä
2022Tekijänoikeudet
© 2022 Ville Kellokumpu, Janne Säynäjäkangas
Metsien hiilensidonta on keskeinen kysymys ekologisessa siirtymässä, ja metsäekologioiden ja biodiversiteetin tilaa olisi kohennettava kiireisesti. Toisaalla metsäresurssien odotetaan toimivan materiaalisena pohjana uudelle vihreän kasvun biotaloussyklille. Samalla metsäteollisuuden kannattavuus on laskussa ja sen materiaalinen läpivirtaama on kasvanut. Tähän tilanteeseen johtaneita kehityskulkuja selitetään tässä artikkelissa kuitupuukapitalismiksi kutsumamme metsätalouden tendenssin avulla. Tarkastelemme kuitupuukapitalismia James C. Scottin luettavuuden (legibility) käsitteen sekä voiton suhdeluvun laskutendenssin teorian kautta. Esitämme historiallisen tarkastelun pohjalta, että kurittomien luonnonmetsien korvaaminen yksinkertaisemmilla tasaikäisrakenteisilla kasvatusmetsiköillä oli keskeinen keino metsien saattamisessa pääomasuhteen piiriin. Samalla tämä prosessi loi olosuhteet kehityskululle, jossa kuitupuu ohitti tukin metsäteollisuuden keskeisenä resurssina. Selitämme tätä kehityskulkua erityisesti marxilaisen kriisiteorian voiton suhdeluvun laskutendenssin avulla. Käytämme voiton suhdeluvun laskutendenssiä selittämään myös massa- ja paperiteollisuuden materiaalisen intensiteetin kasvua taloudellisen kannattavuuden laskiessa. Kapitalistisilla tuotantoprosesseilla on taipumus kytkeytyä tiettyihin lisäarvon luomisen kannalta hyödyllisiin resursseihin. Kuitupuulla on kapitalistisen tuotantoprosessin resurssina kaksi rakenteellista kilpailuetua verrattuna tukkipuuhun: ominaisuudettomuus ja parempi ajallinen mukautuvuus pääoman aikaan. Nämä rakenteelliset seikat mahdollistavat nopeamman tuotannon intensiteetin kasvattamisen. Kuitupuukapitalismin käsite auttaa hahmottamaan suomalaisen metsäpolitiikan nykytilaa luonnehtivia ristiriitoja ja umpikujia. Se auttaa ymmärtämään, miksi massa- ja paperiteollisuuden taloudelliset intressit määrittelevät niin vahvasti metsien käyttöä, ja miksi näitä taloudellisia intressejä on yhä vaikeampi yhteensovittaa muiden metsille asetettujen yhteiskunnallisten ja ekologisten tarpeiden kanssa.
...
In Finland, forest carbon sequestration, biodiversity, and the overall state of forest ecologies are in decline. Simultaneously, the material demands of the forest industry are rising while the profitability of the industry is falling. We analyze these compounding crises in forest ecologies and forest economies through the tendency of pulp capitalism. We examine historically how the unruly natural forests were brought within the capital relation by increasing their legibility through the methods of scientific forestry. In addition, we scrutinize the economy of pulp capitalism through the tendency of the rate of profit to fall and explain how falling profitability in the forest industry increases the material intensity of production. Capitalist production processes attach to specific resources that are beneficial for the realization of surplus value. Production based on pulpwood has two competitive advantages: Pulpwood has a low-quality threshold and it conforms to the temporality of capital. These structural attributes enable the material intensity of production to be increased. Pulp capitalism helps to understand the cul-de-sac of Finnish forest politics where the economic interests of the pulp and paper industry have become incompatible with other societal and ecological needs that forests are expected to serve.
...
Julkaisija
Alue- ja ympäristötutkimuksen seura ryISSN Hae Julkaisufoorumista
1235-4554Asiasanat
Julkaisu tutkimustietojärjestelmässä
https://converis.jyu.fi/converis/portal/detail/Publication/164790579
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Biotaloutta vai kuitupuukapitalismia?
Säynäjäkangas, Janne; Kellokumpu, Ville (Valtiotieteellinen yhdistys, 2020)Metsäpolitiikassa edistetään biotalouden nimissä ekologisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä metsäteollisuuden muotoa, kuitupuukapitalismia. Metsäbiotalouden pohjana toimii halvan luonnon strategia, joka uhkaa niin ... -
More wood but less biodiversity in forests in Finland : a historical evaluation
Mönkkönen, Mikko; Aakala, Tuomas; Blattert, Clemens; Burgas, Daniel; Duflot, Rémi; Eyvindson, Kyle; Kouki, Jari; Laaksonen, Toni; Punttila, Pekka (Societas pro fauna et flora Fennica, 2022)National forest inventories (NFI) in Finland provide empirical evidence for a marked increase in tree growth, total forest area, and total timber volume over the past century. Meanwhile, the assessments of threatened forest ... -
Exploring 2040 : Global Trends and International Policies Setting Frames for the Finnish Wood-Based Economy
Kunttu, Janni; Wallius, Venla; Kulvik, Martti; Leskinen, Pekka; Lintunen, Jussi; Orfanidou, Timokleia; Tuomasjukka, Diana (MDPI AG, 2022)Global trends influence the approaches and mindset for using natural resources and technological capacities. Participatory scenario methods have proven useful in long-term foresight. However, country-level foresight studies ... -
Makroselityksistä, vakauttajavaltioista ja kapitalismista
Eskelinen, Teppo (Poliittisen talouden tutkimuksen seura, 2016)Wolfgang Streeck avaa kirjassaan Ostettua aikaa (Streeck 2016) kapitalismin ja demokratian suhdetta. Tämä on olennaista ja ajankohtaista. Taloudellisten toimijoiden kyky suojautua demokraattiselta yhdenvertaisuusperiaatteelta ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.