In this study, I will be examining the supervised group exercise of a group of foreign-born women in Finland within a context in which they are socializing into the local physical activities culture. My research interest focuses on the social relationships and processes that are born when foreign-born people find their ways into the sports activities in Finland. In this study, I have chosen to take a different approach and secede from looking at the physical exercising of foreign-born people through the lens of integration. My research was guided by questions about the diversity of the exercise group, the perceived otherness, and the meanings that the women and the group's instructors gave to exercise. I will be constructing the theoretical framework for the study through the theories regarding interdependence, social constructivism and class studies. The ethnographical was gathered through field work with public sports services’ exercise groups between 2017 and 2021. The material con
sists of observations made through participation as well as interviews of exercising people (n=19), project coordinators (n=2) and instructors (n=2). When it comes to the method of analyzing the material, I utilized content analysis, which was carried out as a multi-stage process.
According to the results, the culture of a person’s home country does not define their everyday life in a new country when it comes to physical exercise. Instead, the exercise options on offer and experiences regarding them act as the deciding factors. Foreign-born women link physical exercise with common situations where background has no bearing as well as specific significances that stem from experiences regarding a sense of otherness. Moving to a new country also served to change the common perception regarding adults’ behavior regarding physical exercise; previous experiences of being involved with sports did not translate into active exercise during free time. Having an active community and a selection of options suitable for one’s life situation were beneficial factors in getting involved in physical exercise in a new home country. Socially safe spaces for physical exercise and group guidance that takes both collective and individual needs into consideration were also significant factors in this. The level of success of the group exercise was defined by the social and moral support that the instructors gave to the women.
The results showed group sports of foreign adults to be a multifaceted phenomenon, merging together the socialization into a new home country’s sports culture, social relationships based on identification, as well as politics regarding physical exercise rooted in misrecognition and governmentality. When it comes to organizing physical exercise, the utilization of symbolic power gave birth to moral order justifying the drawing of a line between foreign-born and Finnish-born people. The foreign-born people preferred to actualize their own agency with exercise groups where moral standards were not based on whether one is an immigrant or not. Unlearning old credos and updating the basic premises surrounding the work with foreign-born people is therefore essential to its development.
Key words: ethnography, immigrant background, physical exercising, socialization, physical activity services, social position, recognition, otherness
...
Tarkastelen tutkimuksessani Suomeen muuttaneiden naisten vapaa-ajan liikuntaa ohjatussa ryhmässä asuinmaan liikuntakulttuuriin sosiaalistumisen kehyksessä. Tässä tutkimuksessa irtaudun vallitsevasta tavasta katsoa ulkomaalaistaustaisten ihmisten liikuntaa kotouttamisen prisman läpi. Tutkimustehtäväni on lisätä ymmärrystä tekijöistä, jotka vaikuttavat liikuntatoiminnan ja ulkomaalaistaustaisuuden kohdatessa. Tutkimustani ohjasivat kysymykset liikuntaryhmän moninaisuudesta, koetusta toiseudesta sekä merkityksistä, joita naiset sekä ryhmän ohjaajat liikunnalle antoivat. Teoreettisen viitekehyksen rakennan sosiaalisen konstruktionismin, vuorovaikutussuhteiden ja luokkatutkimuksen teorioiden varaan. Etnografisen aineistoni keräsin kenttätyössä julkisen liikuntapalvelun ryhmissä vuosina 2017–2021. Aineisto koostuu osallistuvasta havainnoinnista sekä liikkujien (n=19), hankekoordinaattorien (n=2) ja ohjaajien (n=2) haastatteluista. Aineiston analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällön
analyysia, jonka toteutin monivaiheisena prosessina.
Tulosten mukaan lähtömaan kulttuuri ei määrää etukäteen, millaiseksi muuttajan arki liikunnan suhteen muodostuu. Ratkaisevaa on se, millaisia liikuntamahdollisuuksia ja kokemuksia muuton jälkeen on tarjolla. Naisten liikunnalle antamat merkitykset liittyivät yhtäältä yhteisiin, taustasta riippumattomiin sekä toisaalta spesifeihin merkityksiin, jotka kumpusivat muukalaisuuden kokemuksesta. Muutto rikkoi myös tavanomaista ymmärrystä aikuisten liikuntakäyttäytymisestä: aikaisempi liikunnallinen kokemus tai urheilun harrastaminen eivät realisoituneet muuton jälkeen aktiiviseksi liikunnan harrastamiseksi Liikkumisen aloittamista uudessa asuinmaassa tuki liikunnallisesti aktiivinen lähiyhteisö sekä elämäntilanteeseen sopiva liikuntatarjonta. Merkittäviksi tekijöiksi osoittautuivat sosiaalisesti turvalliset liikkumisen tilat sekä kollektiivisia ja yksilöllisiä lähtökohtia huomioiva ohjaus. Liikuntaryhmän menestyksen kannalta ratkaisevaa oli ohjaajien naisille antama moraalinen tunnustus sekä ryhmäläisten kohtaaminen niin liikkujina kuin myös kokonaisina persoonina.
Tutkimustulokset osoittivat ulkomaalaistaustaisten naisten ryhmäliikunnan olevan monikerroksinen ilmiö, jossa nivoutuvat yhteen yhtäältä muuttajien sosiaalistuminen asuinmaan liikuntakulttuuriin sekä toisaalta väärintunnistamiselle ja hallintavallalle perustuva kenttätyötä ohjaava liikuntapolitiikka. Liikuntatyön organisoimisessa symbolinen vallankäyttö synnytti moraalisia järjestyksiä, joilla ylläpidettiin rajoja syntyperäisten ja ei-syntyperäisten kuntalaisten välillä. Ulkomaalaistaustaisina omaa toimijuutta toteutettiin mieluummin liikuntaryhmissä, joissa moraaliset järjestykset eivät rakentuneet maahanmuuttajuuden varaan. Tutkimukseni osoitti hierarkkisten arvojärjestelmien sekä hegemonisten valtasuhteiden olevan muun yhteiskunnan tavoin läsnä myös liikuntakentillä. Liikunnanedistämistyössä tarvitaan siten poisoppimista ja nykyisten lähtökohtien päivittämistä.
Avainsanat: etnografia, maahanmuuttajatausta, liikuntakulttuuri, sosialisaatio, liikuntapalvelut, sosiaalinen asema, identifiointi, toiseus
...
