Systeeminen toimintamalli ja sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointi

Abstract

Tässä Pro gradu -tutkimuksessa selvitetään, miten systeemisen toimintamallin käyttöönotto on vaikuttanut sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Toimintamallin yhtenä tavoitteena on ollut vähentää sosiaalityöntekijöiden työn henkistä kuormittavuutta ja lisätä työntekijöiden sosiaalisia resursseja.

Toistaiseksi systeeminen toimintamalli on vakiintunut käytännöksi lähinnä lastensuojelussa, mutta tavoitteena on ottaa se laajasti käyttöön myös muissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tässä tutkimuksessa on perehdytty muissa yksiköissä kuin lastensuojelussa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden näkemyksiin.

Teoreettisessa viitekehyksessä keskeisimpinä teorioina käsitellään Englannissa käytössä oleva Hackneyn

malli, suomalainen lastensuojelun systeeminen toimintamalli sekä erilaisia työhyvinvoinnin teorioita. Saatuja tuloksia analysoidaan painottaen Päivi Rauramon Työhyvinvoinnin portaat -mallia, joka pohjautuu Abraham Maslowin (1908–1970) motivaatioteoriaan.

Tutkimuksen aineisto on kerätty sähköpostikyselyllä huhtikuussa 2022 yhden sosiaali- ja terveyspiirin alueelta. Tutkimukseen osallistui 12 sosiaalityöntekijää, jotka työskentelivät tai olivat työskennelleet aikuissosiaalityössä, vammaispalveluissa, perheoikeudellisissa palveluissa tai perhesosiaalityössä. Aineisto on

analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysin tukena on soveltuvin osin hyödynnetty myös kvantitatiivisia menetelmiä. Tutkimuksen tieteenfilosofisena lähtökohtana on konstruktivismi, jonka mukaan ihmiset

ja yhteisöt muodostavat itse vallitsevia totuuksia kielen, diskurssin ja retoriikan keinoin. Työhyvinvointia ilmiönä voidaan näin tutkia sosiaalisesti ja kulttuurisesti tuotettuna rakenteena ja käsitteenä.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei mallinmukaisen työskentelyn vaikutukset sosiaalityöntekijöiden työhyvinvointiin ole yksiselitteisiä. Jollain työhyvinvoinnin osatekijäalueella koettiin positiivisia muutoksia,

mutta samanaikaisesti jollain toisella alueella puolestaan ristiriitaisia tai jopa kielteisiä. Vastaajat kokivat

myös, ettei mallin mukainen työskentely ole kaikilta osin vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin löytää ratkaisuja työntekijöiden ylikuormitukseen, suuriin asiakasmääriin, työssäjaksamiseen tai työn parempaan koordinointiin.