Näe minut : taiteilijanaisten omakuvat naisen ihmiskuvan tulkitsijoina

Abstract

Olen tässä maisterintutkielmassa tarkastellut kotimaisten taiteilijanaisten käyttämiä tapoja käsitellä sukupuolta omakuvissa feministis-teoreettisesta näkökulmasta. Tavoitteenani oli lukea tutkielma-aineistosta vastarintaista sukupuolen tekemistä ja katsoa omakuvissa esitettyä naissukupuolta konventionaalisen representaation yli. Keräsin tutkielman aineiston Kansallisgallerian kokoelmahausta omakuvaan liittyviä hakusanoja käyttäen. Aineistoksi muodostui 85 teoksen kokonaisuus, josta 20 teosta luen tässä tutkielmassa. Teokset ovat vuosilta 1892–2010. Analyysimenetelminä käytin vastakarvaan lukemista sekä visuaalisen kulttuurin tutkijan Annamari Vänskän kehittämää vikuroinnin käsitettä. Luin aineistosta esiin kolme tapaa käsitellä sukupuolta: häiritty konventionaalinen sukupuoliesitys, häivytetty sukupuoliesitys sekä odotusten ulkopuolella suoritettu sukupuoliesitys. Näitä tapoja keskustelutin teosten kautta feministiteoreetikko Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuutta käsittelevän teorian lävitse. Luentani mukaan taiteilijanaiset tekivät näkyväksi sukupuolen stereotypioita ja kohdistivat niihin kyseenalaistavaa prosessointia liioittelun ja suureellisen imitoinnin keinoin. Niin ikään he häivyttivät sukupuolta aktiivisesti ja pettivät katsojan odotuksia. He myös kiusaannuttivat, kriisiyttivät, vikuroivat vastaan ja jopa kieltäytyivät ’sukupuolisäännöistä’ tai vastaavasti dramatisoivat niitä väärintoistamalla ja parodioimalla. Lisäksi he käyttivät feminiinisyyttä, maskuliinisuutta ja androgyniaa sukupuolen tuottamiseen vallattomasti ja rikkoivat sukupuolen yhtenäisyyden ja ’todellisuuden’ illuusiota. Nostan tämän tutkielman keskeisimmäksi tulokseksi sen, kuinka omakuva vallan välineenä yhdistyi omakuvan kykyihin artikuloida naisen ihmiskuvasta. Omakuvassa vallattomasti ja vikuroivasti esitetty sukupuolen toteuttaminen on osoitus ihmiseksi käsitteellistyvästä naiseudesta samalla, kun taiteilijanaiset ylittivät kahden sukupuolen kahlitsevuuden. Tutkimusaineisto osoittautui potentiaaliseksi myös laajemmalle tutkimusasetelmalle ja ehdotankin jatkotutkimukselle tutkimukseni esiin tuomien kysymysten esittämistä kehon sekä toimijuuden näkökulmista, ja näiden kautta tapahtuvaa tarkastelua omakuvan vikuroinnista ja kyvyistä vastadiskurssien luomiselle.