Näe minut : taiteilijanaisten omakuvat naisen ihmiskuvan tulkitsijoina
Olen tässä maisterintutkielmassa tarkastellut kotimaisten taiteilijanaisten käyttämiä tapoja käsitellä sukupuolta omakuvissa feministis-teoreettisesta näkökulmasta. Tavoitteenani oli lukea tutkielma-aineistosta vastarintaista sukupuolen tekemistä ja katsoa omakuvissa esitettyä naissukupuolta konventionaalisen representaation yli. Keräsin tutkielman aineiston Kansallisgallerian kokoelmahausta omakuvaan liittyviä hakusanoja käyttäen. Aineistoksi muodostui 85 teoksen kokonaisuus, josta 20 teosta luen tässä tutkielmassa. Teokset ovat vuosilta 1892–2010. Analyysimenetelminä käytin vastakarvaan lukemista sekä visuaalisen kulttuurin tutkijan Annamari Vänskän kehittämää vikuroinnin käsitettä. Luin aineistosta esiin kolme tapaa käsitellä sukupuolta: häiritty konventionaalinen sukupuoliesitys, häivytetty sukupuoliesitys sekä odotusten ulkopuolella suoritettu sukupuoliesitys. Näitä tapoja keskustelutin teosten kautta feministiteoreetikko Judith Butlerin sukupuolen performatiivisuutta käsittelevän teorian lävitse. Luentani mukaan taiteilijanaiset tekivät näkyväksi sukupuolen stereotypioita ja kohdistivat niihin kyseenalaistavaa prosessointia liioittelun ja suureellisen imitoinnin keinoin. Niin ikään he häivyttivät sukupuolta aktiivisesti ja pettivät katsojan odotuksia. He myös kiusaannuttivat, kriisiyttivät, vikuroivat vastaan ja jopa kieltäytyivät ’sukupuolisäännöistä’ tai vastaavasti dramatisoivat niitä väärintoistamalla ja parodioimalla. Lisäksi he käyttivät feminiinisyyttä, maskuliinisuutta ja androgyniaa sukupuolen tuottamiseen vallattomasti ja rikkoivat sukupuolen yhtenäisyyden ja ’todellisuuden’ illuusiota. Nostan tämän tutkielman keskeisimmäksi tulokseksi sen, kuinka omakuva vallan välineenä yhdistyi omakuvan kykyihin artikuloida naisen ihmiskuvasta. Omakuvassa vallattomasti ja vikuroivasti esitetty sukupuolen toteuttaminen on osoitus ihmiseksi käsitteellistyvästä naiseudesta samalla, kun taiteilijanaiset ylittivät kahden sukupuolen kahlitsevuuden. Tutkimusaineisto osoittautui potentiaaliseksi myös laajemmalle tutkimusasetelmalle ja ehdotankin jatkotutkimukselle tutkimukseni esiin tuomien kysymysten esittämistä kehon sekä toimijuuden näkökulmista, ja näiden kautta tapahtuvaa tarkastelua omakuvan vikuroinnista ja kyvyistä vastadiskurssien luomiselle.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Lepäävä Venus ja omakuvallisuus Laurence Philomènen teoksessa “Paint me like one of your Pre-Raphaelite Boy-Girls”
Upola, Anna (2024)Tutkielmani käsittelee kanadalaisen valokuvataiteilijan Laurence Philomènen omakuvaa Paint me like one of your Pre-Raphaelite Boy-Girls (2019). Olen kiinnostunut siinä ilmenevästä omakuvallisuudesta eli tavoista, joilla ... -
Androgyynit sankarit : Final Fantasy -pelisarjan sukupuolikuvien tarkastelua
Airaksinen, Sami (2012)Käsittelen tutkimuksessa japanilaisen Final Fantasy -konsolipelisarjan sukupuolikuvia. Sarjan hahmokuvastolle ominaisia ovat kehollisesti feminiiniset miessankarit sekä toimijuudeltaan vahvat naissankarit, jotka pohjaavat ... -
"Successful and feminine athlete" and "natural-born fighter" : a discursive exploration of female judoka's identities in Greece and Finland
Kavoura, Anna (University of Jyväskylä, 2018)Despite feminist concerns about the asymmetrical distribution of power in martial arts and combat sports (MACS), sport psychology research has overlooked issues of inequality and socio-cultural difference, as well as ... -
Henkilöhahmojen maskuliinisuuden ja feminiinisyyden representaatioita piirrosanimaatiosarjassa Avatar: Viimeinen tuulentaitaja
Majuri, Elina (2021)Erilaiset mediat ovat jatkuvasti läsnä nykyihmisen arjessa. Representaatioiden kautta muun muassa lastenohjelmat välittävät ideoita ja käsityksiä, jotka vaikuttavat edelleen katsojan maailmankuvaan. Myös sukupuolikäsitykset ... -
Sukupuoli Laila Hirvisaaren romaanissa Minä, Katariina (2011)
Rinne, Katriina (2015)Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Laila Hirvisaaren romaania Minä, Katariina (2011). Tutkimusongelmani on, löytyykö Minä, Katariinasta sukupuolijärjestelmän rajoja rikkovaa feminiinisyyttä tai maskuliinisuutta, eli ...