Keuhkofunktiot ja astma liikuntaseuratoiminnassa mukana olevien nuorten ja samanikäisten verrokkien välillä

Abstract

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää suomalaisissa liikuntaseuroissa harrastavien nuorten ja niissä harrastamattomien verrokkinuorten keuhkofunktioiden eroja. Lisäksi selvitetään, kuinka paljon uusia astmadiagnooseja brokodilataatiokokeen perusteella ilmenee ja eroavatko astmadiagnoosien määrät eri osapopulaatioilla. Tutkielmassa vertaillaan populaatioiden välisiä eroja riskilajien eli kestävyysurheilulajien (jääkiekko, uinti, maastohiihto, suunnistus ja luistelu) ja ei-riskilajien (salibandy, koripallo, jalkapallo, yleisurheilu ja voimistelu) harrastajia yhdessä ja erikseen liikuntaseurassa harrastamattomien nuorten ryhmään.

Tutkimuksen aineistona on käytetty Terveyttä edistävä liikuntaseura -pitkittäistutkimuksen (TELS) ensimmäisen poikkileikkausajankohdan aineistoa, joka on kerätty vuosina 2013–2014. Aineisto koostui virtaustilavuus-spirometriassa suoritetuista keuhkojen toimintakokeista eli spirometria- ja bronkodilataatiokokeista 15,47 ± 0,55 –vuotiailla nuorilla. Tutkittavia oli spirometriakokeissa 527 ja bronkodilataatiokokeissa 510. Tilastolliset analyysit suoritettiin IBM SPSS Statistics –tilasto-ohjelman versiolla 26.0. Tulosanalyysiin käytettiin lineaarisen sekamallin analyysimenetelmää etsien pienintä Bayesin informaatiokriteerin mukaista arvoa. Taustamuuttujien yhtenäistämistä varten muodostettiin painomuuttuja, jossa huomioitiin pituus, paino ja sukupuoli. Analyyseistä poissuljettiin jo astmadiagnoosin saaneet ja astmalääkitystä käyttävät. Analyyseissä käytettiin 95 prosentin luottamusväliä.

Riskilajistatuksesta riippumatta liikuntaseurassa harrastavilla havaittiin absoluuttisesti suuremmat keuhkosuureiden arvot valtaosassa eri muuttujista verrattuna ei-liikuntaseuralaisiin, mutta tarkasteltaessa riskilajien edustajia ei-riskilajien edustajiin, oli riskilajien edustajilla pienemmät keuhkofunktioiden arvot. Tilastollisesti merkitseviä eroavaisuuksia havaittiin liikuntaseuralaisten ja ei-liikuntaseuralaisten välillä nopean vitaalikapasiteetin (FVC) (p=0,002) ja sekuntikapasiteetin (FEV1) (p=0,003) osalta. Tilastollisen merkitsevyyden rajoilla oli ei-liikuntaseuralaisten ja ei-riskilajien välillä FVC (p=0,051) ja tilastollisesti merkitsevänä FEV1 (p= 0,043). Ei-riskilajien ja riskilajien välillä oli tilastollisesti merkittävä ero bronkolyyttivasteissa FEV1- (p=0,024) ja MEF50-muuttujissa (p=0,029). Astma-kriteerin täyttävä vähintään 12 %:n ja 0,20 l bronkolyyttivaste FEV1- tai FVC-muuttujissa, todettiin ei-liikuntaseuralaisilla 4,9 %:lla, ei-riskilajien harrastajilla 6,5 %:lla ja riskilajien harrastajilla 8,4 %:lla.

Tutkimus osoitti, että liikuntaseuratoimintaan osallistujilla oli suuremmat keuhkofunktioiden arvot, mutta kestävyys- eli riskilajien edustajilla havaittiin yllättäen ei-riskilajien edustajia pienempiä keuhkofunktioita, mikä on ristiriidassa aiempien havaintojen kanssa. Aiemmin diagnosoimatonta astmaa löydettiin kaikissa osajoukkotarkasteluissa ja eniten liikuntaseuratoimintaan osallistuvilla nuorilla. Aiemmin diagnosoimattomien astmatapauksien määrien perusteella olisi aiheellista lisätä astman tunnistamiseen liittyvää tiedotusta sekä nuorille, että heidän kanssaan vuorovaikuttavien toimijoiden keskuudessa, jotta astmaa osattaisiin tunnistaa paremmin ja yksilöt hakeutuisivat tehokkaammin hoidontarpeen arviointiin.

The purpose of this thesis was to examine the differences of the pulmonary functions of adolescents who are participating in the Finnish sports clubs’ activities and those who are not. In addition, the number of new asthma diagnoses emerge based on the bronchodilation test and whether the rates of asthma diagnoses differ in different subpopulations was also investigated. The thesis compares population differences between high-risk endurance sports (ice hockey, swimming, cross-country skiing, orienteering, skating) group to non-risk (floorball, basketball, football, track and field, gymnastics) group jointly and individually compared to the non-sport club participating group.

The data used in this thesis was collected in 2013 and 2014 as part of Health promoting Sports Club -study (HPSC). The data consisted of pulmonary function tests performed in flow-volume spirometry, including spirometry and bronchodilation tests in adolescents with a mean age of 15,47 ± 0,55. Those already diagnosed with asthma and those taking asthma medication were excluded from the analyses The final sample consisted of 527 subjects with spirometry and 510 subjects with bronchodilatation tests. The statistical analyses were performed using version 26.0 of the IBM SPSS Statistics program. A linear mixed model analysis method was used for result analysis whilst using the smallest Bayesian information criteria value. A weight variable was established to homogenate background variables, considering height, weight, and gender. The analyses used a 95 % confidence interval.

Regardless of risk group status, participants in sports clubs had absolute higher pulmonary values in most of the different variables compared to the non-participating group. When compared to the non-risk group, the risk group had lower values in most different pulmonary functions. Statistically significant differences were observed between sport club participating and non-participating groups for FVC (p=0.002) and FEV1 (p=0.003) values and statistically borderline significance was observed between non-risk and non-sport club groups at FVC (p=0.051). Statistically significant difference was observed in FEV1 (p= 0.043) between non-risk and risk groups as well as between non-risk and risk groups in FEV1% (p=0,024), MEF50% (p=0.029) and PEF% (p=0.036). New asthma diagnoses were made to 4.9 % of non-sport club, 6.5 % in non-risk and 8.4 % in risk group adolescents.

The study showed that participation in sport club hosted physical activities was associated with higher pulmonary functions, but representatives of the risk group did not have higher pulmonary function values than those of the non-risk group, which is not in line with previous findings. Previously undiagnosed asthma was found in all subset reviews and the most among adolescents in the endurance sport group. Based on the number of previously undiagnosed asthma cases, it could be appropriate to increase awareness of asthma identification, both among adolescents and among those who interact with them, to better identify asthma and to guide individuals more effectively for an assessment of the need of treatment.