Simulaatiosuoritteessa esiintyvät vaiheet ja niiden merkitys oppimisprosessissa

Abstract

Teknologian ja ohjelmistojen kehittymisen myötä simulaatioita hyödynnetään yhä enemmän eri aloilla, mutta ymmärrys simulaatiosuoritteessa tapahtuvasta oppimisprosessista on edelleen vaillinaista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin voiko simulaatiosuoritteessa tapahtuvaa oppimista kuvata ajan myötä tapahtuvana prosessina ja tutkimuskysymyksenä oli selvittää, esiintyykö simulaatiosuoritteen aikaisessa oppimistilanteessa yhdenmukaisia jaksoja, jotka voidaan erotella toisistaan ja luokitella omiksi oppimisvaiheiksi. Lisäksi tarkasteltiin oppimisprosessissa tapahtuvia laadullisia ja määrällisiä muutoksia sekä vuorovaikutusta. Tutkimuksessa hyödynnettiin Jyväskylän yliopiston KoKemus-hankkeessa kerättyä videodataa, joka koostui neljän koehenkilön ajosimulaatiosuoritteista. Koehenkilöt tekivät asteittain vaikeutuvia ajotehtäviä ja olivat samalla vuorovaikutuksessa opettajan kanssa. Aineistosta tehtiin 1121 havaintoa ja sen analysointia varten muodostettiin yhdeksän toisensa poissulkevaa käyttäytymistyyppiä. Tutkimustulosten mukaan simulaatiosuoritteessa ilmenee toisistaan poikkeavia vaiheita, jotka toistuvat samankaltaisina oppilaasta ja harjoituksesta riippumatta. Tulosten perusteella simulaatiosuoritteen aikainen oppimisprosessi voidaan jakaa kahteen eri tasoon ja kuuteen eri vaiheeseen. Ensimmäisessä oppimistasossa oppilaan tunneilmaisut ovat voimakkaampia, opettajan neuvot saatetaan torjua, suoritteessa esiintyy paljon korjaavia toimia ja keskeyttämisen riski on korkealla. Toisessa oppimisvaiheessa opettaja ryhtyy sanoittamaan tapahtuvaa ja tulevaa toimintaa sekä tuo esille kehitettäviä kohtia. Oppilas myötäilee opettajaa ja pyrkii toimimaan neuvojen mukaan. Koska tutkimustulosten mukaan on perusteltua kuvata oppimisprosessia aikaulottuvuudessa, muodostettiin uusi oppimisprosessikuvaaja, joka mallintaa oppimisen vaiheita. Oppimisprosessimallia voidaan hyödyntää simulaatio-opetuksessa, kuten opiskelijan tason arvioinnissa, sillä se kuvaa suoritteen vaatimusten, oppilaan sekä opettajan puheen ja reaktioiden määrän, suoritteen laadun sekä luovuttamisen riskin suhteellisia muutoksia.

As technology and software become more advanced, simulations are increasingly utilised in different fields, but the understanding of the learning process taking place during the simulation performance is still insufficient. This study examines whether the learning that occurs during the simulation performance can be defined as a process occurring in the course of time; and the aim of the research question was to determine whether the learning situation during the simulation performance exhibits uniform sequences that can be differentiated from one another and classified as separate learning phases. In addition, the qualitative and quantitative changes occurring in the learning process as well as interaction are examined. The research utilises the video data collected in the KoKemus project at the University of Jyväskylä, consisting of the driving simulation performances of four research subjects. The research subjects completed driving tasks which gradually became more difficult while simultaneously interacting with the teacher. A total of 1,121 observations were made on the basis of the research material, and nine mutually exclusive behaviour types were formed for the purpose of analysing the material. According to the research results, there are differing phases in a simulation performance, and the phases are repeated in a similar manner regardless of the student or the exercise. Based on the results, the learning process occurring during the simulation performance can be divided into two different levels and six different phases. At the first learning level, the student’s expressions of emotion are stronger, the students may reject the teacher’s advice, there are plenty of compensatory actions in the performance and the risk of the student interrupting the performance is high. In the second learning phase, the teacher starts verbalising the ongoing and future activities, as well as highlighting matters that can be developed. The student conforms to the teacher’s advice and strives to act accordingly. Because the research results indicate that it is justified to describe the learning process in the time dimension, a new learning-process graph was generated for modelling the learning phases. The learning-process model can be utilised in simulation teaching, such as in assessing the student’s skill level, because the model describes the relative changes in the performance requirements, the amount of speech and the number of reactions of the student and the teacher, the quality of the performance and the risk of the student interrupting the simulation.