Show simple item record

dc.contributor.authorSiikilä-Laitila, Minna
dc.date.accessioned2022-11-24T09:17:47Z
dc.date.available2022-11-24T09:17:47Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.isbn978-951-39-9251-4
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/84069
dc.description.abstractThis doctoral dissertation deals with fantasy fiction readers’ views on authorship as featured in online discussions. It also asks what kind of interpretive communities readers form online, and how fandom and anti-fandom appear in online discussions on literature. The aim is to find out if readers of fantasy fiction consider innovative creation to be essential to today’s fantasy literature or do they prefer intertextuality and polyphony instead. This research is executed by using data-driven content analysis. The research material is composed of ten online conversation data sets discussing J. R. R. Tolkien, J. K. Rowling, and Christopher Paolini. The main conclusion is that contemporary readers of fantasy fiction value innovative literary creation. A prime example of this is the romantic cult of genius formed around J. R. R. Tolkien. At the same time, readers also think that romantic geniuses are exceedingly rare and that it is acceptable to take influences. However, an original voice of narration and new ways of combining familiar tropes are vital. The encounter between an author and a reader is always dynamic, individual, and multifaceted. A list of factors contributing to reader’s view on authorship can be constructed as follows: 1. the image of the writer, 2. the skills of the writer, 3. the writer’s own comments about their literary sources, 4. the reader’s level of knowledge and reading experiences, and 5. the reader’s possible fandom or anti-fandom of the author. It is concluded that both fans and anti-fans of fantasy form interpretive communities. The theoretical basis for the analysis is Stanley Fish’s theory on interpretive communities. It is also observed that fans use certain parameters to establish their own status within the group and make value-judgements about each other: 1. how much fantasy fiction one has read, 2. how well educated one is, 3. the age and developmental stage of the fan, and 4. how well one expresses oneself. It is further concluded that anti-fandom can be just as overarching and motivating as fandom.en
dc.description.abstractTässä väitöskirjassa tutkitaan fantasiakirjallisuuden lukijoiden tekijyys-käsityksiä. Tutkimus perustuu verkkokeskustelujen tarkasteluun. Väitöskirjatutkimuksessa myös kysytään: Millaisia tulkintayhteisöjä verkossa keskustelevista fantasiakirjallisuuden lukijoista muodostuu sekä miten fanius ja anti-fanius ilmenevät fantasiakirjallisuutta käsittelevissä verkkokeskusteluissa? Tavoitteena on selvittää, pitävätkö fantasiakirjallisuuden lukijat innovatiivista uuden luomista tärkeänä osana fantasiakirjallisuutta, vai arvostavatko he enemmän intertekstuaalisuutta ja moniäänisyyttä. Tutkimus tehdään aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä verkkokeskustelukokonaisuudesta, joiden aiheena ovat J. R. R. Tolkien, J. K. Rowling ja Christopher Paolini. Tutkimuksessa päädytään toteamaan, että fantasiakirjallisuuden lukijat arvostavat innovatiivista uuden luomista. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii J. R. R. Tolkienin ympärille muodostunut romanttinen nerokultti. Toisaalta lukijat myös uskovat, että romantiikalle tunnusomainen nerous on harvinaista, ja hyväksyvät vaikutteiden oton. Heille on kuitenkin tärkeää, että kirjailijalla on oma persoonallinen kertojanäänensä, ja että hän käyttää tuttuja fantasiatrooppeja luovasti. Tutkimus osoittaa myös, että kirjailijan ja lukijan välinen suhde, ja tätä kautta myös lukijan näkemys kirjailijan tekijyydestä on aina monitahoinen, yksilöllinen ja jatkuvassa muutoksen tilassa. Vaikuttavia tekijöitä ovat: 1. kirjailijan imago, 2. kirjailijan taidot, 3. kirjailijan omat lausunnot tekijyydestä, 4. lukijan tietotaso ja lukeneisuus, sekä 5. lukijan mahdollinen fanius ja anti-fanius. Tulkintayhteisöihin liittyen päädytään toteamaan, että fani- ja anti-faniyhteisöt ovat yksi tulkintayhteisöjen alakategoria. Tämä havainto pohjaa Stanley Fishin teoriaan tulkintayhteisöistä. Faniyhteisöjen kohdalla päädyttiin kokoamaan lista tekijöistä, joita havainnoimalla fantasiafanit asemoivat itsensä keskustelijoina ja arvottavat toisia keskustelijoita. Tekijät ovat: 1. kuinka paljon fantasiaa keskustelija on lukenut, 2. kuinka koulutettu keskustelija on, 3. keskustelijan ikä, 4. keskustelijan kyky ilmaista itseään. Todettiin myös, että anti-fanius voi motivoida ja yhdistää ihmisiä siinä kuin faniuskin.fi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.title“There is not a single original thought in Eragon” : tekijyys, intertekstuaalisuus ja fandom internetin fantasiakirjakeskusteluissa
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-9251-4
dc.date.digitised


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record