Sherlock-fanien käsityksiä faniudesta, fandomista ja fanikielestä

Abstract

Tutkimukseni aiheena on BBC:n Sherlock-televisiosarjaan liittyvä fanius, fandom ja fanikieli. Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisena Sherlock-fanius näyttäytyy sarjan fanien puheessa?, 2. Millaisia piirteitä Sherlock-fandomiin liitetään? ja 3. Millaisiksi fanit kokevat yleisen fanikie-len ja Sherlock-fanikielen?

Tutkimukseni on aiheeltaan ajankohtainen ja kiinnostava, sillä fanius ilmiönä on erittäin monisyinen ja nykykulttuurille tyypillinen. On tärkeää myös tiedostaa, että faniuksia on useita ja ne eroavat oletettavasti toisistaan. Näin ollen nimenomaan Sherlock-faniutta on kiinnostavaa tutkia yleisen fani-ilmiön sijaan.

Lähestyn tutkimusaihettani aineistolähtöisen sisällönanalyysin kautta nojaten teoreettisesti kansanlingvistiikkaan ja aiempaan fanitutkimukseen. Kansanlingvistit ovat perinteisesti tutki-neet erityisesti tavallisten kielenkäyttäjien murrekäsityksiä, mutta myöhemmin tutkimuskenttä on laajentunut myös muiden sosiaalisten verkostojen kielenkäytön tutkimiseen. Kansanlingvis-tiikka onkin tämän vuoksi hedelmällinen tuki tutkimukselleni, sillä fanikieli on nimenomaan faniyhteisöstä lähtöisin oleva kielimuoto omine erityispiirteineen.

Tutkimukseni avulla sain muun muassa selville, että vaikka Sherlock-faniuteen liitetään-kin vahvasti yhteisöllisyys, ei se kuitenkaan ole pakollinen elementti. Fanius voi määrittyä myös yksinomaan suhteena faniuden kohteeseen itseensä. Erityisen tärkeänä informantit pitivät kun-kin fanin itsemääräämisoikeutta oman faniutensa suhteen. Sherlock-fandom puolestaan näyttäy-tyi aineistoni pohjalta erityisesti internetiin painottuvana ja englanninkielisenä, mikä rajasi joi-tain faneja ulkopuolelle. Fanikieli yleensä nähtiin englantipainotteisena, ja erityisesti Sherlock-fanikieleen liitettiin vahvasti sarjasta peräisin olevat lainaukset, jotka saatettiin puheessa toistaa aina prosodisia piirteitään myöten. Fanikieli osoittautui selvästi keinoksi luoda ja vahvistaa ryhmäidentiteettiä ja yhteenkuuluvuutta fanien kesken.

Suppeahkosta luonteestaan huolimatta tutkielmani onnistuu valottamaan Sherlock-faniutta, -fandomia sekä -fanikieltä, mutta myös jonkin verran faniuden ja siihen liittyvien ilmi-öiden luonnetta yleensä. Tutkimukseni avulla saadaan siis lisää tietoa tästä monimutkaisesta, mutta sitäkin kiinnostavammasta ilmiöstä, joka toivottavasti jaksaa kiinnostaa niin tutkijoita, faneja kuin ketä tahansa muitakin vielä pitkälle tulevaisuuteen.