Ansio- ja pääomatulojen erillisverotuksen yhteys tuloeroihin

Abstract

Hyvinvointiyhteiskuntaa on jo pitkän aikaa pidetty Pohjoismaissa tärkeänä ja merkittävänä tavoitteena, jonka edistämiseen useimmat poliittiset toimijat sitoutuvat puoluekannasta riippumatta. Näkemykset hyvinvointiyhteiskuntaa edistävistä toimenpiteistä tietenkin vaihtelevat, vaikka tavoite olisikin kaikilla yhteinen. Viime vuosien aikana julkisessa keskustelussa on alettu enenevissä määrin pohtia tuloeroja ja niiden merkitystä yhteiskunnallisessa kontekstissa. Tuloerojen merkitys yhteiskunnalliselle hyvinvoinnille ei ole täysin yksiselitteinen: tuloerot voidaan nähdä uhkana hyvinvointiyhteiskunnan oikeudenmukaisuudelle ja siten ongelmana, joka vaatii korjaustoimia, tai vaihtoehtoisesti tarpeellisena motivaattorina taloudellisesti tuottavaan toimintaan ja innovointiin. Näkökantoja on useita, eikä oikeudenmukaisuuden määritteleminenkään ole yksinkertaista. Suomessa tuloeroissa tapahtui kasvua noin vuodesta 1995 vuoteen 2007 asti. Kasvaneisiin tuloeroihin on ehdotettu vastaukseksi muun muassa tuloverotuksen eriytyksen lopettamista (Tuomala, 2021). Tämä pro gradu -tutkielma keskittyy tarkastelemaan eriytetyn tuloverotuksen kontribuutiota tuloeroihin ja pohtimaan, minkälaisia vaikutuksia pääomatulojen verotuksen progression lisäämisellä tai yleisen tuloverotuksen käyttöönotolla olisi suomalaisen yhteiskunnan tuloeroihin. Samalla arvioidaan tuloerojen kaventamisen tarpeellisuutta, tuloerojen merkitystä ja oikeudenmukaisuutta sekä tuloeroihin kohdistuvien toimien muita mahdollisia vaikutuksia. Tutkielman tulokset antavat viitteitä siitä, että yleiseen tuloverotukseen siirtyminen vaatisi laajaa verotusjärjestelmän uudelleenmäärittelyä. Toteutuksen suurimpia haasteita olisivat todennäköisesti veronmaksajien käyttäytymiseen liittyvä epävarmuus ja uudistuksen riittävä neutraalius veronmaksajien kohtelun ja verokertymän muutosten osalta suhteessa lähtötilanteeseen. Uudistuksen suunnittelussa olisi myös huolellisesti arvioitava, miten lopputulos näyttäytyisi kansainvälisessä verotusympäristössä. Tällaisen uudistuksen toteuttamisen tarpeellisuus on kuitenkin vaikeasti määriteltävissä sen arvoperusteisen luonteen vuoksi. Tätä pohtiessa on syytä huomioida tuloerojen tason tämänhetkinen tilanne suhteessa muihin OECD-valtioihin ja tuloerojen havaittu stabiilius: Suomen tuloerot ovat edelleen alhaisimpien joukossa ja viimeisen 15 vuoden sisällä niissä ei ole tapahtunut merkittävää muutosta.