| dc.contributor.author | Ahimbisibwe, Karembe | |
| dc.date.accessioned | 2022-11-17T09:58:21Z | |
| dc.date.available | 2022-11-17T09:58:21Z | |
| dc.date.issued | 2022 | |
| dc.identifier.isbn | 978-951-39-9235-4 | |
| dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/83967 | |
| dc.description.abstract | Citizenship and how it is promoted and learned in illiberal settings is a highly contested and contentious subject in multidisciplinary scholarship. This thesis problematises the kinds of citizenship that can be promoted in civil society spaces and what they portend for NGO-led development in constrained settings of Uganda. Conceptualising citizenship as taking place in a variety of spaces where rights and responsibilities related to decent living and dissent are contextually constructed, the thesis makes two claims: a) grassroots development is an expression of citizenship in action, and b) civil society spaces foster citizenship that is attuned to decent living and gradual change. A theoretical approach based on citizenship as a constellation of participatory, socio-material and lifelong learning is suggested. A qualitative participatory research methodology was used to explore the routine citizenship practices of communities participating in the activities of two NGOs, operating in eastern and western Uganda, respectively. Findings, reported in three original publications, show that citizenship emerging in civil society spaces is localised, active, gendered and material – learned in and through everyday belonging and social participation – but apolitical. Foregrounding the findings in the historical and public discourse that both predicts and threatens (the possible recurrence of) violence in contemporary Uganda, the thesis advances the notion of constrained citizenship as a novel way to illustrate a state-society relationship that socialises citizens to eschew dissent and embrace ingenuity and personal responsibility for development. The thesis concludes that in constrained settings where political advocacy and claim making are unpredictably and scarily untenable, the handiness of civil society spaces in enhancing citizens’ material survival and incremental change should be appreciated and encouraged. | en |
| dc.description.abstract | Kansalaisuus, ja tavat tukea ja oppia kansalaisuutta ei-liberaaleissa yhteiskunnissa, ovat kiistanalaisia teemoja, jotka ovat herättänyt paljon keskustelua monilla tutkimusaloilla. Tämä tutkimus pohtii, millaisia kansalaisuuden muotoja voidaan tukea kansalaisyhteiskunnan tiloissa ja mitä nämä muodot merkitsevät kansalaisjärjestön ajamalle kehitykselle Ugandan rajoitetussa yhteiskunnallisissa ympäristöissä. Tutkimus käsitteellistää kansalaisuuden ilmiönä, joka toteutuu monenlaisissa paikoissa ja tiloissa, joissa sekä riittävän hyvää elämää että toisinajattelua koskevat oikeudet ja velvollisuudet rakentuvat paikallisesti. Tutkimus esittää kaksi keskeistä väitettä: a) ruohojuuritason kehitys on kansalaisuuden käytännön ilmentymä; ja b) kansalaisyhteiskunnan tiloissa vahvistuvat sellaiset kansalaisuuden muodot, jotka keskittyvät etujen ajamisen ja vaatimusten esittämisen sijaan riittävän hyvään elämään ja asteittaisiin muutoksiin. Tutkimus rakentaa käsitteellisen lähestymistavan, jossa kansalaisuus ymmärretään sosiaalisen osallistumisen, sosiomateriaalisten parannusten ja elinikäisen oppimisen yhdistelmänä. Tutkimus käyttää kvalitatiivista, osallistavaa tutkimusotetta kansalaisuuden rutiininomaisten käytäntöjen analysoimiseksi yhteisöissä, jotka osallistuivat kahden eri kansalaisjärjestön toimintaan Ugandan itä- ja länsiosissa. Kolmessa alkuperäisjulkaisussa raportoidut tulokset kertovat, että kansalaisyhteiskunnassa ilmenevä kansalaisuus on paikallista, aktiivista, sukupuolittunutta ja materiaalista – mutta ei poliittista - ja että sitä opitaan jokapäiväisen kuulumisen ja sosiaalisen osallistumisen kautta. Ammentaen Ugandan poliittisen ilmapiirin väkivaltaistumista koskevista historiallisista ja julkisista keskusteluista, tutkimus tuottaa käsitteen rajoitettu kansalaisuus, joka on uusi tapa kuvata valtio-kansalaissuhdetta, jossa kansalaiset sosiaalistuvat karttamaan toisinajattelua ja omaksumaan henkilökohtaisen vastuun kehityksestä. Tutkimuksen johtopäätös on, että rajoitetuissa ympäristöissä, joissa kansalaisten poliittisluontoinen asioiden ajaminen ja vaatimusten esittäminen ovat ei-ennustettavuuden ja pelon ilmapiirin vuoksi kestämättömiä toimintatapoja, kansalaisyhteiskunnan toimivuutta kansalaisten materiaalisen selviytymisen lisäämisessä ja joskus takapakkiakin ottavan asteittaisen muutoksen tukemisessa pitäisi arvostaa ja rohkaista. | fi |
| dc.relation.ispartofseries | JYU dissertations | |
| dc.relation.haspart | <b>Artikkeli I:</b> Ahimbisibwe, K. F., & Kontinen, T. (2021). Localising SDGs in Rural Uganda : Learning Active Citizenship Through the Saemaul Undong Model. In <i>G. Nhamo, M. Togo, & K. Dube (Eds.), Sustainable Development Goals for Society Vol. 1 : Selected topics of global relevance (pp. 37-49). Springer. Sustainable Development Goals Series.</i> DOI: <a href="https://doi.org/10.1007/978-3-030-70948-8_3"target="_blank">10.1007/978-3-030-70948-8_3</a> | |
| dc.relation.haspart | <b>Artikkeli II:</b> Ahimbisibwe, K.F., & Ndidde, A.N. (2022). Learning Economic Citizenship Among Rural Women : Village Saving Groups in Western Uganda. In <i>K. Holma, & T. Kontinen (Eds.), Learning, Philosophy, and African Citizenship (pp. 155-175). Palgrave Macmillan.</i> DOI: <a href="https://doi.org/10.1007/978-3-030-94882-5_9"target="_blank">10.1007/978-3-030-94882-5_9</a> | |
| dc.relation.haspart | <b>Artikkeli III:</b> Ahimbisibwe, F. Karembe (2022). Exploring obutyamye as material citizenship in Busoga subregion, Uganda. <i>Nordic Journal of African Studies, Vol. 31, No. 4 (in press).</i> | |
| dc.title | "Poor citizens cannot advocate" : learning citizenship in constrained settings in Uganda | |
| dc.type | Diss. | |
| dc.identifier.urn | URN:ISBN:978-951-39-9235-4 | |
| dc.relation.issn | 2489-9003 | |
| dc.date.digitised | | |
