Kokkolanseutu vuonna 2020 : lähtökohtia tulevaisuuden tekemiselle

Abstract

Kokkolanseutu vuonna 2020 -hankkeen tavoitteina oli aloittaa oppimisprosessi tulevaisuuden tekemiseen ja tulevaisuudentutkimuksen menetelmiin, tuottaa tulevaisuussuuntautunutta tietoa seutukunnan käyttöön, tuottaa esimerkinomaisia tulevaisuudenkuvia Kokkolanseudulle sekä avustaa seutukunnan strategista päätöksentekoa. Tarkastelu painottui elinkeinoelämään. Hankkeen ja siitä syntyneen raportin tarkoituksena on luoda lähtökohtia seudun tulevaisuustyölle. Seutukuntien kuten muidenkin alueiden ja organisaatioiden toimintaympäristö on entistä monimutkaisempi ja vaikeammin hallittava kokonaisuus. Hankkeen lähtökohta on ollut tulevaisuuden tekeminen, jossa keskeistä on useiden mahdollisten kehityskulkujen ja tulevaisuuksien hahmottaminen sekä niihin johtavien tekijöiden analysointi. Näin voidaan varautua erilaisiin tulevaisuuden vaihtoehtoihin ja myös jossain määrin vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muodostuu. Tutkimusraportissa kuvataan hankkeen kulkua, joka oli vuorovaikutteinen prosessi tutkijoiden ja alueen eri toimijoista kootun ns. tulevaisuusryhmän välillä. Käytännössä vuorovaikutus toteutui seminaarien ja kyselyiden muodossa. Ensimmäisen seminaarin keskeinen sisältö oli tulevaisuussuuntautunut ideariihi. Toisessa seminaarissa käsiteltiin ideariihen ja tämän jälkeen tehdyn kyselyn perusteella rakennettuja tulevaisuudenkuvia sekä pohdittiin Kokkolanseudun tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusraportissa käsitellään tulevaisuudentutkimusta ja erityisesti skenaarioajattelua tulevaisuuden tekemisessä. Hankkeessa syntyi neljä esimerkinomaista tulevaisuudenkuvaa, joissa tarkastelu painottui elinkeinoelämään ja Kokkolanseudun sisäiseen aluerakenteeseen. Jatkossa on tärkeää käyttää myös toisenlaisia lähestymistapoja, jotta erilaiset näkökulmat ja painotukset pääsevät esiin. Raportissa luodaan eräs mahdollinen ulkoisten muutostekijöiden tulkintakehikko, joka perustuu globalisaatioon ja alueellistumiseen. Globalisaatio on maailmantalouden muodostumista, jossa kansantalouksista tulee maailmantalouden alueita. Suuryritysten lisäksi myös kulttuuri ja tiede toimivat maailmanlaajuisesti. Ympäristöriskit ja kestävän kehityksen haasteet ovat globaaleja. Alueet kohtaavat entistä suoremmin globaalin kilpailun haasteet. Kilpailussa menestyvät "oppivat alueet", jotka pystyvät hyödyntämään paikallisuutta ja kansainvälisyyttä omaehtoisesti, joilla on taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista pääomaa sekä osaavia ihmisiä. Uusia innovaatioita tuotetaan kollektiivisesti verkostoissa ja niiden osissa. Siihen, onko Kokkolanseutu vuonna 2020 menestyvä seutukunta mosaiikkimaisessa alueiden Euroopassa vai taantuva alue Euroopan periferiassa, vaikuttavat sekä alueen ulkoiset että sisäiset tekijät. Esimerkiksi seudun sisäisellä yhteistyöllä on suuri vaikutus alueen kehittymiselle. Talouden globalisaatio ja Suomen sisäinen alueiden välinen kilpailu vaikuttavat mm. siihen, mikä on Kokkolanseudun nykyisten vahvuuksien merkitys tulevai8 suudessa ja mitä uusia vahvuustekijöitä tarvitaan. Kokkolanseudun tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä pohdittaessa raportissa tarkastellaan erityisesti gatewaystrategian erilaisia toteutumisvaihtoehtoja. Hankkeen on tarkoitus olla alku jatkuvalle aktiiviselle tulevaisuuden tekemisen prosessille seutukunnassa. Raportin viimeisessä luvussa esitetään hankkeen kuluessa syntyneitä ajatuksia Kokkolanseudun tulevaisuustyöstä jatkossa. On tärkeää saada työhön mukaan paljon tahoja ja ihmisiä, jotta erilaiset näkemykset, lähestymistavat ja painotukset pääsevät esiin. Tärkeää on seudun asukkaiden ja päättäjien vuorovaikutus. Kaikkien asiasta kiinnostuneiden seudun asukkaiden ja myös erilaisten kansalaisryhmien osallistuminen tulevaisuustyöhön on tärkeää ja mahdollisuudet tähän tulisi turvata. Erityisesti nuorten osallistumiseen olisi kiinnitettävä huomiota. Keskeistä on tulevaisuuteen suuntautuminen, tulevaisuuteen vaikuttavien tekijöiden pohtiminen, mahdollisten kehityskulkujen ennakointi ja ennen kaikkea sen oivaltaminen, että tulevaisuuteen voidaan jossain määrin vaikuttaa. Skenaariotyöskentelyä ja muuta tulevaisuuden hahmottamista voidaan toteuttaa eri aluetasoilla, eri sektoreilla ja eri organisaatioissa. Seutukunnan tulevaisuustyön jatkuvuuden turvaamiseksi on tärkeää, että seutukunnan tulevaisuustyötä on koordinoimassa jokin tietty taho, joka voisi olla esimerkiksi alueen eri toimijoista koostuva ryhmä.