Kognitiivisen toimintakyvyn yhteys tietotekniikan käyttöön myöhäisaikuisuudessa

Abstract

Suomen väestö ikääntyy ja samaan aikaan yhteiskunnan palveluita digitalisoidaan kiihtyvään tahtiin. Julkisten palveluiden digitalisoinnilla pyritään parantamaan niiden saavutettavuutta. Aiemman tutkimuksen mukaan kognitiivinen toimintakyky ja tietotekniikan käyttö ovat toisiinsa yhteydessä. Kognitiivisen toimintakyvyn ja tietotekniikan erilaisten käyttötapojen välistä yhteyttä ei tunneta vielä kovin hyvin. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, onko kognitiivisen toimintakyvyn eri osa-alueilla yhteyttä erilaisiin tietotekniikan käyttötapoihin ja säilyykö mahdollinen yhteys koulutuksella kontrolloituna. Lisäksi selvitettiin, tapahtuuko tietotekniikan käytössä muutoksia 50-vuotiaasta 61-vuotiaaksi.

Tässä pro gradu -tutkielmassa käytettiin Lapsesta aikuiseksi-tutkimuksen vuosina 2009 (n=271) ja 2020–2021 (n=206) kerättyä aineistoa, jolloin tutkittavat olivat noin 50- ja 61-vuotiaita. Tietoa tietotekniikan käyttömääristä ja erilaisista käyttötavoista (pelaaminen, viestipalvelut, viihde sekä pankki-, terveys- ja viranomaispalvelut) näissä elämävaiheissa kerättiin osana elämäntilannekyselyä ja haastattelua. Kognitiivisen toimintakyvyn osalta käytettiin 61-vuotiailta terveystarkastuksen yhteydessä kerättyä tietoa, eli CERAD-testin kuuluvia kielellistä sujuvuutta, sanalistan oppimista ja mieleen palautusta ja Wechslerin numerosarja-testiä. Spearmanin korrelaatiotestillä ja lineaarisella regressioanalyysillä tutkittiin kognitiivisen toimintakyvyn ja tietotekniikan käytön välisiä yhteyksiä. Riippuvien otosten t-testillä tutkittiin tietotekniikan käytön muutosta 50-vuotiaasta 61-vuotiaaksi asti.

Kielellinen sujuvuus oli positiivisesti yhteydessä tietotekniikan viihdekäyttöön (p = 0,002). Sanalistan oppiminen oli positiivisesti yhteydessä viestipalveluiden käyttöön (p < 0,001). Numerosarjat taaksepäin oli positiivisesti yhteydessä digipelaamiseen (p = 0,025), viestipalveluiden käyttöön (p = 0,004) sekä pankki-, terveys- ja viranomaispalveluiden (p = 0,014) käyttöön. Kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueiden yhteydet tietotekniikan erilaisiin käyttötapoihin säilyivät kontrolloitaessa regressiomallit koulutuksella. Tietotekniikan käyttö vapaa-ajalla oli yli kaksinkertaistunut 50-vuotiaasta (ka = 4,4 h/vk) 61-vuotiaaksi (ka = 10,9 h/vk) (p < 0,001). Myös yhteisöpalveluiden käyttö oli lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi (p < 0,001).

Kognitiivisen toimintakyvyn osa-alueiden ja tietotekniikan erilaisten käyttötapojen välillä myöhäisaikuisuudessa oli tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Muistitoimintojen heikentymisen ilmaantuvuus kasvaa väestössä 60 ikävuodesta eteenpäin. Heikentymisen aiheuttamat ongelmat usein näkyvät kuitenkin vasta paljon myöhemmässä iässä. On tärkeää, että kaikilla ikäluokilla on tasavertainen mahdollisuus hyödyntää digitalisoituvia palveluita, joten kognitiivisen toimintakyvyn ylläpitämiseen tulee tulevaisuudessa osoittaa riittävästi voimavaroja.

The Finnish population is ageing and at the same time, society’s services are being digitized at an accelerating pace. Digitalization of public services aims to enhance their accessibility. Previous research indicates that cognitive functioning is associated with IT use. The association between cognitive functioning and different ways of using information technology is not yet well understood. The purpose of this Master’s thesis was to find out, if there is an association between cognitive domains and different ways of using information technology and if this association is preserved when controlled with the level of education. The thesis also examined whether there are changes in the use of information technology from the age of 50 to 61.

This Master’s thesis is a part of The Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development. The thesis used data from 2009 (n = 271) and 2020-2021 (n = 206). At the time, the subjects were aged 50 and 61. Data on the levels and types of use of information technology (digital gaming, messaging services, entertainment, banking-, health- and e-government services) at these stages of life were collected as part of the survey and interview. For cognitive functioning, data collected at the 61-year health examination were used. It included CERAD screening tool’s verbal fluency, wordlist learning and wordlist delayed recall and also Wechsler’s digit span backwards test. Spearman’s correlations and linear regression analysis were used to analyze associations between cognitive functioning and IT use. The change in information technology use from the age of 50 to 61 was analyzed using the Paired-Samples T-test.

Verbal fluency was positively associated with entertainment use of IT (p = 0,002). Wordlist learning was positively associated with the use of messaging services (p < 0,001). The digit span backwards was positively associated with digital gaming (p = 0,025), the use of messaging services (p = 0,004) and the use of banking, health and e-government services (p = 0,014). The associations of cognitive functioning domains with different uses of information technology were maintained when regression models were controlled with the level of education. Use of IT in leisure time had more than doubled between the ages of 50 (mean = 4,4 h per week) and 61 (mean = 10,9 h per week) (p < 0,001). There was also a statistically significant increase in the use of social networking sites. Additionally, the use of social networking sites was significantly bigger in the age of 61 than in the age of 50 (p < 0,001.

There were statistically significant associations between domains of cognitive functioning and different uses of IT in late adulthood. The incidence of memory impairment increases in the population from age 60 onwards. However, the problems caused by impairment often become apparent at a much later age. It is important that all age groups have equal access to digital services, so sufficient resources must be allocated to maintain cognitive functioning in the future.