Aktivoiva työvoimapolitiikka ja työttömien selviytymiskeinot : narratiivinen analyysi työttömyyskokemuksista vakituisen työpaikan menettämisen jälkeen
Authors
Date
2022Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tässä tutkielmassa tarkastelen vakituisen työpaikan menettäneiden kokemuksia
työttömyysajasta selviytymisestä ja työvoimapoliittisten instituutioiden rooleja
työttömyyskertomuksissa. Tutkielman lähtökohtana on yksilökeskeisen, työn tarjontaa painottavan aktivoivan työvoimapolitiikan tulo Suomessa hallitsevaksi politiikkasuuntaukseksi 1990-luvulta alkaen. Empiirisen tutkimuksen valossa ei ole itsestäänselvää, että aktivoiva työvoimapolitiikka tosiasiallisesti parantaisi ainakaan vaikeasti työllistyvien työllisyyttä tai hyvinvointia. Työttömyydestä seuraava köyhyys on tunnistettu jo vuosikymmeniä suurimmaksi työttömien hyvinvointia ja siten myös uudelleentyöllistymisen mahdollisuuksia heikentäväksi tekijäksi, vaikka työpaikalla on monelle lisäksi suuri sosiaalinen merkitys.
Tutkielmassa analysoin erilaisia mahdollisia työttömyyspolkuja vuonna 2018 kerätyn
kirjoituskilpailuaineiston avulla. Raportoin analyysin tuloksista tyyppitarinoiden muodossa, jotka kiteyttävät tietyn työttömyysposition keskeiset piirteet. Tyyppitarinoiden avulla pystyn kuvaamaan aineistoa laajasti ja tuomaan esille työttömien joukon sisäistä heterogeenisuutta. Tyyppejä muodostin kuusi, joista yksi kuvaa aktiivisesti työmarkkinoille takaisin pyrkivää Selviytyjää, toinen sosiaaliturvajärjestelmää omiin tavoitteisiinsa taidokkaasti soveltavaa Luovijaa, kolmas köyhyydestä lannistuvaa Sietäjää, neljäs jatkuvaan epävarmuuteen ajautuvaa Prekaaria, viides pitkäaikaissairasta Työkyvytöntä ja kuudes alakuloista Masentunutta.
Tekemäni analyysin valossa aktivoiva työvoimapolitiikka ei näyttäisi toimivan aina
tarkoituksenmukaisesti. Järjestelmän asettamat aktiivisuuden ehdot eivät tunnista kaikkea yhteiskunnallisesti hyödyllistä työtä, kuten läheisten hoivaa tai vapaaehtoistyötä, ja työttömyys johtaa varsinkin yksinhuoltajien ja yksinasuvien kohdalla helposti köyhyyteen, mikä puolestaan on analyysiin nojaten merkittävin yksittäinen pahoinvointia selittävä tekijä. Tutkielman perusteella olisikin siis syytä kehittää matalamman byrokratian sosiaaliturvajärjestelmä, joka paremmin tunnistaisi aktiivisuuden sellaiset muodot, jotka eivät suoraan tähtää avoimille työmarkkinoille siirtymiseen.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Kandidaatintutkielmat [5338]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Kunta pitkäaikaistyöttömyyden vastuutahona : Jyväskylän työllisyyden kuntakokeilun asema työttömien aktivointipalvelujen kehittämisessä
Heimola, Sanna (2015)Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää Jyväskylässä toimivien Työllisyyden kuntakokeilun, työvoiman palvelukeskuksen sekä työ- ja elinkeinotoimiston kokemuksia kuntakokeilun asemasta alueen työllisyyspalvelujen ... -
Aktiivimalli ja aktivointipolitiikka
Korpi, Miika (2018)Tutkielmassani vertailen Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Saksan aktiivimalleja ja aktivointipolitiikkaa. Vertailuuni valikoituivat juuri nämä maat, koska niitä on useasti verrattu julkisuudessa toisiinsa ja Suomen aktiivimallin ... -
Työmarkkinatuki ja nuorten syrjäytyminen - havaintoja vuoden 1997 uudistuksesta
Seppälä, Ville (2013)Vuosien 1996 ja 1997 aikana työttömyysturvan osana olevaa työmarkkinatukea muutettiin alle 25-vuotiaiden ammattikoulua käymättömien nuorten kohdalta. Työmarkkinatuen ehdoksi asetettiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ... -
Tukityöstä hyvän kehälle? : aktivoinnin mahdollisuudet työttömien hyvinvoinnin kohentamisessa
Kirjavainen, Hanna (2015)Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten aktivointiprosessi vaikutti osallistujien hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Taustalla on ajatus siitä, että aktivointi kohentaa pitkäaikais-työttömän tilannetta parantamalla hänen ...