Show simple item record

dc.contributor.authorRuutiainen, Ville
dc.date.accessioned2022-08-02T05:55:31Z
dc.date.available2022-08-02T05:55:31Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.isbn978-951-39-9348-1
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82426
dc.description.abstractIn Finland, the early childhood education and care (ECEC) system has been based on the idea of universalism. Universalism has meant, for example, families’ universal entitlement to ECEC and public sector responsibility for ECEC provision. However, since the late 1990s, the Finnish ECEC system has seen increasing marketization and privatization. Many municipalities have started to support private, non-profit and for-profit ECEC provision. As a result, especially during the 2010s, the share of private provision has increased somewhat rapidly. At the same time, municipalities have started to provide demand-side subsidies for families to enable their ECEC selection. Thus, the ECEC system has become increasingly shaped by market logic. Earlier research indicates that the marketization and privatization of ECEC has a great risk of exacerbating social inequalities. However, most of this research considers national contexts that are very different from the Finnish one. The aim of this study is to increase understanding about the relationship between ideas of universalism and market logic in the context of Finnish ECEC. More specifically, it examines whether the marketization and privatization of ECEC indicate a shift from universalism or within universalism. To do so, this study draws on the theory of discursive institutionalism (DI) developed by Vivien Schmidt. DI takes a dynamic stance towards institutional change and emphasizes the explanatory power of ideas and discourse. Moreover, to create deeper understanding about the phenomenon of interest, a mixed-method approach is applied. The qualitative sections of the research draw on the interview data of municipal decision-makers (N = 47) and representatives of private providers (N = 12). The quantitative section employs survey data of parents of four-year-old children (N = 1,416). The results indicate that intertwinement of universalism and market logic in the institution of Finnish ECEC entails features that can be interpreted as shifts within universalism, but also from universalism. The study concludes by arguing that the marketization and privatization of ECEC change the core values of the ECEC institution by replacing some of universalism’s values with neoliberal ideas about freedom of choice, individual responsibility and economic effectivity. Intensifying market logic in the field of ECEC has the potential to extend educational and social differentiation into early childhood as well.en
dc.description.abstractSuomessa varhaiskasvatuspalveluiden järjestäminen on perustunut universalismin ajatukselle, mikä on tarkoittanut esimerkiksi subjektiivista päivähoito- ja varhaiskasvatusoikeutta sekä kuntien lakisääteistä velvollisuutta järjestää varhaiskasvatuspalvelut. Varhaiskasvatuspalveluita on kuitenkin 1990-luvun loppupuolelta saakka luonnehtinut myös voimistuva markkinoistumis- ja yksityistymiskehitys. Moni kunta on esimerkiksi alkanut myöntämään perheille taloudellisia tukia yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden valitsemiseksi. Samalla yksityisesti tuetettujen varhaiskasvatuspalveluiden osuus on kasvanut voimakkaasti. Erityisen vauhdikasta yksityisen sektorin kasvu oli 2010-luvulla. Palveluiden markkinoistuminen ja yksityistyminen viittaa siihen, että markkinalogiikka on tuotu universalismin rinnalle suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää muokkaavaksi periaatteeksi. Aiemman tutkimuksen perusteella varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistumiseen ja yksityistymiseen liittyy usein lasten ja perheiden eriarvoisuutta lisääviä mekanismeja. Suurin osa tutkimuksesta on kuitenkin toteutettu ympäristöissä, jotka poikkeavat monilta osin merkittävästi suomalaisesta yhteiskunnasta. Tämän tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä universalismin ja markkinalogiikan suhteesta suomalaisessa varhaiskasvatusinstituutiossa. Tutkimuksessa pohditaan, onko varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistuminen ja yksityistyminen tulkittavissa liukumaksi universalistisen järjestelmän sisällä vai siitä pois. Tutkimus perustuu Vivien Schmidtin diskursiivisen institutionalismin (DI) teorialle. DI korostaa ideoiden sekä diskurssin selitysvoimaa instituutioiden muutosprosesseissa. Metodologisesti tutkimus asemoituu monimenetelmäiseen tutkimustraditioon. Tutkimuksen laadullisissa osioissa hyödynnetään kuntapäättäjien (N = 47) yksityisten palveluntuottajien edustajien (N = 12) haastatteluita. Määrällisessä osuudessa analysoidaan puolestaan neljävuotiaiden lasten huoltajilta kerättyä kyselyaineistoa (N = 1 416). Tutkimustulokset osoittavat, että Suomessa varhaiskasvatuspalveluiden markkinoistumiseen ja yksityistymiseen liittyy sekä piirteitä, jotka voidaan tulkita liukumiksi universalismin sisällä, että piirteitä, jotka voidaan ymmärtää liukumiksi pois universalismista. Tulosten perusteella näyttäsi siltä, että markkinoistumisen ja yksityistymisen myötä osa varhaiskasvatusinstituution perustana olleista universalistisista arvoista on osittain korvautunut uusliberaaleilla valinnan vapauteen, yksilön vastuuseen ja taloudelliseen tehokkuuteen liittyvillä ajatuksilla. Tulosten perusteella markkinalogiikan voimistuminen varhaiskasvatusinstituutiossa voi ulottaa koulutuksellisen ja sosiaalisen eriytymisen prosesseja myös varhaislapsuuteen.fi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.relation.haspart<b>Artikkeli I:</b> Ruutiainen, V., Alasuutari, M., & Karila, K. (2020). Rationalising public support for private early childhood education and care : the case of Finland. <i>British Journal of Sociology of Education, 41(1), 32-47.</i> DOI: <a href="https://doi.org/10.1080/01425692.2019.1665497"target="_blank"> 10.1080/01425692.2019.1665497</a>, JYX: <a href="https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66395"target="_blank"> jyx.jyu.fi/handle/123456789/66395</a>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli II:</b> Ruutiainen, V., Alasuutari, M., & Karila, K. (2021). Selectivity of clientele in Finnish private early childhood education and care. <i>Nordic Journal of Studies in Educational Policy, 7(2), 91-105.</i> DOI: <a href="https://doi.org/10.1080/20020317.2021.1911161"target="_blank"> 10.1080/20020317.2021.1911161</a>
dc.relation.haspart<b>Artikkeli III:</b> Ruutiainen, V., Räikkönen, E., & Alasuutari, M. Socioeconomic and attitudinal differences between service users of private and public early childhood education and care in the Finnish context. <i>Submitted.</i>
dc.titleMarketization and privatization of early childhood education and care in Finland : shifts within and from universalism
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-9348-1
dc.date.digitised


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record