dc.contributor.author | Torpo, Leena | |
dc.date.accessioned | 2022-07-26T04:57:33Z | |
dc.date.available | 2022-07-26T04:57:33Z | |
dc.date.issued | 2022 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82399 | |
dc.description.abstract | Naisjalkapalloilijoiden on havaittu kansainvälisesti lopettavan peliuransa aikaisessa vaiheessa.
Suomessa naisten pääsarjatason keski-iän on huomattu olevan matala erityisesti verrattuna moniin Euroopan huippusarjoihin. Esimerkiksi vuonna 2019 naisten pääsarjan keski-ikä oli 21,5
vuotta. Harjoittelun yhdistäminen muuhun elämään, työhön, opintoihin sekä sosiaaliseen elämään voi käydä raskaaksi ja johtaa peliuran lopettamiseen ennenaikaisesti. Naisjalkapalloilijoiden peliuria sekä peliurien lopettamista on tärkeää tutkia, jotta saadaan tietoa siitä, miten
peliuran yhdistäminen elämän muihin osa-alueisiin olisi sujuvampaa ja jotta tietoisuus pidemmän peliuran mahdollistavista tekijöistä laajemminkin lisääntyy.
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisten naisjalkapalloilijoiden peliurien kestoon, jatkamiseen ja lopettamiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi halutaan saada selville, kuinka hyvin suomalaisilta naisjalkapalloilijoilta onnistuu peliuran yhdistäminen opintojen, työelämän ja sosiaalisen elämän kanssa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisilla tutkimusmetodeilla. Tutkimusaineisto kerättiin helmikuussa 2022 sähköisellä kyselylomakkeella Suomessa kahdella korkeimmalla sarjatasolla nykyisin tai aikaisemmin pelanneilta suomalaisilta
naisjalkapalloilijoilta. Kyselylomake lähetettiin Jalkapallon Pelaajayhdistyksen entisille ja nykyisille jäsenille sähköpostitse. Lisäksi kyselyn linkkiä levitettiin Jalkapallon Pelaajayhdistyksen sosiaalisen median kanavien ja tutkijan henkilökohtaisten kontaktien kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 227 naisjalkapalloilijaa.
Suomalaisilla naisjalkapalloilijoilla yleisimmät syyt peliuran päättymisen taustalla ovat motivaation puute, loukkaantumiset, työelämään liittyvät syyt, fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen ja lajin aikaa vievyys muilta elämän osa-alueilta. Syitä peliuran jatkamisen taustalla olivat
puolestaan pelaamisen ja harjoittelun hauskuus, ryhmään ja joukkueeseen kuuluminen, henkilökohtainen kehittyminen urheilijana, terveyteen liittyvät syyt sekä kilpaileminen, voittaminen
ja omien tavoitteiden saavuttaminen. Pelaajat arvioivat peliuran yhdistämisen olevan helpompaa opintojen kuin työelämän kanssa, ja noin puolet pelaajista koki tarvitsevansa apua peliuran
yhdistämisessä opintoihin tai työelämään. Perhe, ystävät sekä kumppani ovat olleet tärkeitä tukijoita peliuran aikana suurelle osalle naisjalkapalloilijoista.
Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset naisjalkapalloilijat tarvitsevat peliuransa aikana
enemmän tukea ja resursseja. Tuki on tärkeää, jotta peliuran ja muiden elämän osa-alueiden
yhdistäminen olisi tulevaisuudessa sujuvampaa, ja pelaajien olisi mahdollista jatkaa peliuria
nykyistä pidempään. | fi |
dc.description.abstract | International studies show that female football players terminate their playing careers early. In
Finland, the middle age of female football players is even lower compared to many other European countries: The middle age of the women's main league was 21,5 years in 2019. For
female players it can be very challenging to combine playing career with studies, work, and
social life, and these challenges may lead to early termination of playing career. It is important
to examine playing careers of female football players and reasons behind the playing career
termination decision in order to find out how to combine playing career with other areas of life
more smoothly. It is also important to increase awareness of the factors that enable longer playing careers for female players.
The purpose of this study was to identify reasons for career termination and career continuation
among Finnish female football players. Another aim was to examine how female players can
combine their careers with studies, work, and social life. The population of the study consisted
of active and former football players from two of the highest levels in Finland. The research
data was collected by an online questionnaire in February 2022. The questionnaire was distributed via the channels of the Finnish Players Union: e-mail and social media. Researcher also
used her personal contacts to get as many answers as possible. Altogether, 227 individuals responded to the questionnaire.
The most common identified reasons for career termination were lack of motivation, injuries,
working life related reasons, decrease in physical performance, and the time-consuming nature
of football. The most prevalent reported reasons for career continuation were enjoyment of
playing and training, sense of community in the team, personal athletic development, health
and well-being, competing and winning, and achieving goals. Players evaluated playing career
to be more easily combined with studies than with working life, and about half of the players
needed help with combining playing career with studies or work. Family, friends, and partners
were identified to be a big support for most players.
The results indicate that more resources should be allocated to support Finnish female football
players and their career continuation. Resources are important so that it is possible for female
players to combine playing careers better with other areas of life and to continue their playing
careers longer. | en |
dc.format.extent | 91 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | naisjalkapallo | |
dc.subject.other | peliura | |
dc.subject.other | peliuran lopettaminen | |
dc.subject.other | peliuran jatkaminen | |
dc.title | Suomalaisten naisjalkapalloilijoiden peliuran kestoon, jatkamiseen ja lopettamiseen vaikuttavat tekijät | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202207263959 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikunnan yhteiskuntatieteet | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Sciences of Sport | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 5032 | |
dc.subject.yso | jalkapallo | |
dc.subject.yso | naiset | |
dc.subject.yso | jalkapalloilijat | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |