Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorTorpo, Leena
dc.date.accessioned2022-07-26T04:57:33Z
dc.date.available2022-07-26T04:57:33Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/82399
dc.description.abstractNaisjalkapalloilijoiden on havaittu kansainvälisesti lopettavan peliuransa aikaisessa vaiheessa. Suomessa naisten pääsarjatason keski-iän on huomattu olevan matala erityisesti verrattuna moniin Euroopan huippusarjoihin. Esimerkiksi vuonna 2019 naisten pääsarjan keski-ikä oli 21,5 vuotta. Harjoittelun yhdistäminen muuhun elämään, työhön, opintoihin sekä sosiaaliseen elämään voi käydä raskaaksi ja johtaa peliuran lopettamiseen ennenaikaisesti. Naisjalkapalloilijoiden peliuria sekä peliurien lopettamista on tärkeää tutkia, jotta saadaan tietoa siitä, miten peliuran yhdistäminen elämän muihin osa-alueisiin olisi sujuvampaa ja jotta tietoisuus pidemmän peliuran mahdollistavista tekijöistä laajemminkin lisääntyy. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisten naisjalkapalloilijoiden peliurien kestoon, jatkamiseen ja lopettamiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi halutaan saada selville, kuinka hyvin suomalaisilta naisjalkapalloilijoilta onnistuu peliuran yhdistäminen opintojen, työelämän ja sosiaalisen elämän kanssa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisilla tutkimusmetodeilla. Tutkimusaineisto kerättiin helmikuussa 2022 sähköisellä kyselylomakkeella Suomessa kahdella korkeimmalla sarjatasolla nykyisin tai aikaisemmin pelanneilta suomalaisilta naisjalkapalloilijoilta. Kyselylomake lähetettiin Jalkapallon Pelaajayhdistyksen entisille ja nykyisille jäsenille sähköpostitse. Lisäksi kyselyn linkkiä levitettiin Jalkapallon Pelaajayhdistyksen sosiaalisen median kanavien ja tutkijan henkilökohtaisten kontaktien kautta. Kyselyyn vastasi yhteensä 227 naisjalkapalloilijaa. Suomalaisilla naisjalkapalloilijoilla yleisimmät syyt peliuran päättymisen taustalla ovat motivaation puute, loukkaantumiset, työelämään liittyvät syyt, fyysisen suorituskyvyn heikkeneminen ja lajin aikaa vievyys muilta elämän osa-alueilta. Syitä peliuran jatkamisen taustalla olivat puolestaan pelaamisen ja harjoittelun hauskuus, ryhmään ja joukkueeseen kuuluminen, henkilökohtainen kehittyminen urheilijana, terveyteen liittyvät syyt sekä kilpaileminen, voittaminen ja omien tavoitteiden saavuttaminen. Pelaajat arvioivat peliuran yhdistämisen olevan helpompaa opintojen kuin työelämän kanssa, ja noin puolet pelaajista koki tarvitsevansa apua peliuran yhdistämisessä opintoihin tai työelämään. Perhe, ystävät sekä kumppani ovat olleet tärkeitä tukijoita peliuran aikana suurelle osalle naisjalkapalloilijoista. Tutkimustulokset osoittavat, että suomalaiset naisjalkapalloilijat tarvitsevat peliuransa aikana enemmän tukea ja resursseja. Tuki on tärkeää, jotta peliuran ja muiden elämän osa-alueiden yhdistäminen olisi tulevaisuudessa sujuvampaa, ja pelaajien olisi mahdollista jatkaa peliuria nykyistä pidempään.fi
dc.description.abstractInternational studies show that female football players terminate their playing careers early. In Finland, the middle age of female football players is even lower compared to many other European countries: The middle age of the women's main league was 21,5 years in 2019. For female players it can be very challenging to combine playing career with studies, work, and social life, and these challenges may lead to early termination of playing career. It is important to examine playing careers of female football players and reasons behind the playing career termination decision in order to find out how to combine playing career with other areas of life more smoothly. It is also important to increase awareness of the factors that enable longer playing careers for female players. The purpose of this study was to identify reasons for career termination and career continuation among Finnish female football players. Another aim was to examine how female players can combine their careers with studies, work, and social life. The population of the study consisted of active and former football players from two of the highest levels in Finland. The research data was collected by an online questionnaire in February 2022. The questionnaire was distributed via the channels of the Finnish Players Union: e-mail and social media. Researcher also used her personal contacts to get as many answers as possible. Altogether, 227 individuals responded to the questionnaire. The most common identified reasons for career termination were lack of motivation, injuries, working life related reasons, decrease in physical performance, and the time-consuming nature of football. The most prevalent reported reasons for career continuation were enjoyment of playing and training, sense of community in the team, personal athletic development, health and well-being, competing and winning, and achieving goals. Players evaluated playing career to be more easily combined with studies than with working life, and about half of the players needed help with combining playing career with studies or work. Family, friends, and partners were identified to be a big support for most players. The results indicate that more resources should be allocated to support Finnish female football players and their career continuation. Resources are important so that it is possible for female players to combine playing careers better with other areas of life and to continue their playing careers longer.en
dc.format.extent91
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othernaisjalkapallo
dc.subject.otherpeliura
dc.subject.otherpeliuran lopettaminen
dc.subject.otherpeliuran jatkaminen
dc.titleSuomalaisten naisjalkapalloilijoiden peliuran kestoon, jatkamiseen ja lopettamiseen vaikuttavat tekijät
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202207263959
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLiikunnan yhteiskuntatieteetfi
dc.contributor.oppiaineSocial Sciences of Sporten
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5032
dc.subject.ysojalkapallo
dc.subject.ysonaiset
dc.subject.ysojalkapalloilijat
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot