Terveyden lukutaidon yhteys monilääkitykseen iäkkäillä henkilöillä

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten terveyden lukutaito on yhteydessä monilääkitykseen iäkkäillä henkilöillä. Terveyden lukutaito tarkoittaa yksilön taitoa ymmärtää ja soveltaa terveystietoa. Terveyden lukutaidon edistäminen saattaa olla lupaava keino tarttumattomien sairauksien ehkäisyssä, ja sen merkitys kasvaa terveyspalvelujen muuttuessa yksilön asemaa korostavaan suuntaan. Terveyden lukutaitoa saattavat heikentää erilaiset ikääntymismuutokset, ja rajoittunut terveyden lukutaito on yleistä iäkkäässä väestössä. Myös monilääkitys on yleistä iäkkäässä väestössä. Monilääkittynä voidaan pitää henkilöä, jolla on enemmän kuin neljä lääkettä käytössä samanaikaisesti. Epäasianmukainen monilääkitys on yksilölle haitallista ja aiheuttaa kustannuksia terveydenhuollolle. Monilääkityt ovat usein monisairaita. Tämän vuoksi tässä tutkielmassa haluttiin myös selvittää, onko terveyden lukutaidon ja monilääkityksen yhteydessä eroa ei-monisairaiden ja monisairaiden tutkittavien välillä.

Tutkielman aineistona käytettiin Aktiivisuuden, terveyden ja toimintakyvyn yhteys hyvinvointiin vanhuudessa (AGNES) -tutkimuksen aineistoa. Tutkittavia oli yhteensä 876 ja heistä 57,9 % oli naisia. Tutkittavat asuivat Jyväskylässä ja heitä oli kolmesta eri ikäkohortista: 75-, 80- ja 85-vuotiaat. Aineiston keruumenetelmänä toimivat postikysely ja kotihaastattelu. Terveyden lukutaitoa mitattiin HLS-EU-Q-16-mittarilla. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 28 -ohjelmistolla, ja analyysimenetelminä käytettiin Mann Whitneyn U-testiä, x2-riippumattomuustestiä sekä binääristä logistista regressioanalyysia.

Terveyden lukutaidon pistemäärien keskiarvot sekä kolmiluokkainen terveyden lukutaidon taso vaihtelivat tilastollisesti merkitsevästi monilääkityksen kyllä- ja ei-ryhmien välillä (p < 0,001) siten, että terveyden lukutaidon taso oli matalampi monilääkityillä henkilöillä. Samansuuntainen yhteys todettiin myös logistisella regressioanalyysilla: henkilöt, joiden terveyden lukutaito oli riittämätön, olivat todennäköisemmin monilääkittyjä (OR 2,17; 95 % LV 1,36–3,41) verrattuna niihin, joilla oli riittävä terveyden lukutaito. Yhteys pysyi tilastollisesti merkitsevänä, kun malleihin lisättiin krooniset sairaudet ja koulutustaso, mutta se heikkeni hieman. Kun terveyden lukutaidon yhteyttä monilääkitykseen tarkasteltiin erikseen monisairaiden ja ei-monisairaiden ryhmissä, yhteys terveyden lukutaidon ja monilääkityksen välillä todettiin ainoastaan monisairailla tutkittavilla.

Tulosten avulla voitiin todeta, että itsearvioitu terveyden lukutaidon taso on yhteydessä iäkkään henkilön monilääkitykseen siten, että mitä rajoittuneempi terveyden lukutaito henkilöllä on, sitä todennäköisemmin tämä on monilääkitty. Terveyden lukutaidon edistäminen voidaan nähdä potentiaalisena keinona ehkäistä epäasianmukaisesta monilääkityksestä terveydenhuollolle ja yksilölle koituvia haittoja, mutta lisää tutkimustietoa aiheesta kaivataan.

Health literacy is the ability to understand and apply health information. Health literacy, being a critical determinant of health, works towards preventing non-communicable diseases. The significance of health literacy is brought to light as the health care system becomes individualized. The purpose of this master’s thesis was to investigate the association between health literacy and polypharmacy in older adults. Limited health literacy and polypharmacy are both common within the aged population. Polypharmacy can be harmful to an individual and can cause burdens in the health care system. Polypharmacy often appears together with multimorbidity, which is why the effect of chronic diseases towards the association of health literacy and polypharmacy was investigated.

This study utilizes the data that were originally collected for Active aging – resilience and external support and modifiers of the disablement outcome (AGNES) -study. The study sample consists of 876 individuals in which 57,9 % were women, and they lived in Jyväskylä, Finland and they were 75-, 80- and 85 years old. The data was collected using a phone interview, a postal questionnaire, and a home interview. Health literacy was measured using the HLS-EU-Q16 -questionnaire. The data was analyzed using the IBM SPSS Statistics 28 -software. For statistical analyses, Mann-Whitney U-test, Chi Squared test and binary logistic regression were used.

Mean health literacy scores and the categorical health literacy (3 levels) varied significantly between the individuals with polypharmacy and the individuals without polypharmacy (p <0,001): health literacy was lower among individuals with polypharmacy. Similar association was found using binary logistic regression: those individuals, who had inadequate health literacy, were more likely to be polymedicated compared with those individuals who had sufficient health literacy. The association remained statistically significant, although it weakened, when chronic diseases and education level were added into the model as confounders. The association between health literacy and polypharmacy was investigated separately among individuals with multimorbidity and among those who had less than two diseases. The association was found only among individuals with multimorbidity.

The results show that lower health literacy is associated with a greater chance of polypharmacy. Promoting health literacy could potentially prevent harms and burdens caused by polypharmacy. More research is needed to fully understand the phenomenon.