Kulttuurin suunnitteleminen alueen keinoin vai alueen suunnitteleminen kulttuurin keinoin?

Abstract

Miten eroavat Helsingin kaupungin, Uudenmaan liiton ja Opetus- ja kulttuuriministeriön tavat hahmottaa kulttuuripolitiikka? Tämä kysymys on syytä kysyä, jos haluamme ymmärtää miten Suomen julkinen hallinto näkee kulttuurin arvon ja tarkoituksen. Julkisen hallinnon toteuttamalla kulttuuripolitiikalla on suuri merkitys alueellisiin eroihin niin sosiaalisista, taloudellisista kuin kulttuurillisista näkökulmista. Sen vuoksi tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää miten suomalainen julkinen hallinto hahmottaa kulttuuripolitiikan sisällön. Menetelmänä toimii teoriaohjaava sisällönanalyysi, jonka keinoin kolme eri julkisen hallinnon tason kulttuuripoliittista linjapaperia joutuvat vertailun ja analysoinnin kohteeksi. Analyysiä ohjaavat teoriat ovat kolme kulttuuripolitiikan suunnittelumallia, joiden avulla pyrin paljastamaan neutraalin oloisten aineistojen taustalla piilevät kulttuuripolitiikan lähtökohdat ja tulokulmat. Makrotason hallintoa edustavan Opetus- ja kulttuuriministeriön strategiasta löytyi taidepolitiikan suunnittelumalliin liittyvä kulttuurin sivistävä vaikutus sekä myös kulttuurin laajasti hallinnon läpileikkaavana ja sitä ohjaavana tekijänä hahmottava kulttuurisuunnittelun lähestymistapa. Kulttuurisuunnittelun malli löytyi myös Helsingin kaupungin strategiasta määrittelevänä mallina. Uudenmaan liiton kulttuuristrategiasta paljastui uusliberalistisempia luovan luokan teorian ja alueellisen kilpailun näkökulmia. Kaiken kaikkiaan selvisi, että alueen merkitys korostuu, mitä paikallisemman tason kulttuuripolitiikkaa tarkastellaan. Erot kulttuuripolitiikoissa selittyvät hallinnon tasojen erilaisilla rooleilla ja tehtävillä julkisen hallinnon kentällä.