Naispuoliset ekspatriaatit ovat jo jonkin aikaa olleet aliedustettuina ekspatriaattitutkimuksessa, sillä heitä esiintyy vielä niukasti kansainvälisissä tehtävissä miehiin verrattuna (Bastida, 2018). Syitä tähän on tutkittu pitkään ja alkuperäisiä esteitä naisten kansainväliseen liikkuvuuteen on jo murrettu. (Adler, 1987). Tämä tutkimus pyrkii täydentämään aikaisempaa tutkimusta ymmärtämällä paremmin eri ominaisuuksien, kuten demografisten-, sosio-ekonomisten- sekä verkostojen vaikutusta itseohjautuvien naisekspatriaattien kansainväliseen liikkuvuuteen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on myös näiden naisten aiempi kokemus sekä koulutustausta. Tutkimus on rajattu koskemaan yksinomaan itseohjautuvia naisekspatriaatteja, sillä he eivät usein saa yhtä kattavaa tukea kuin perinteiset ekspatriaatit saavat.
Tämän tutkimuksen tutkimuspanos on tärkeä, sillä naispuoliset ekspatriaatit ovat edelleen vähemmistössä verraten miesekspatriaatteihin. Siksi on tärkeää ymmärtää heidän heidän kansainvä
lisen liikkuvuuden keinot, motiivit sekä aikeet hakeutua kansainvälisiin tehtäviin. Kuten Bastida (2018), huomauttaa, kansainvälisen kokemuksen lisääntymisen myötä, erityisesti naiset voivat edistää mahdollisuuksiaan pyrkiä korkeampiin johtotehtäviin, joka on tasa-arvon ja nykyaikaisen liiketoiminnan kannalta tärkeä aihe.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta eri kansallisuutta omaavaa itseohjautuvaa naisekspatriaattia Luxembourgissa. Haastatteluissa keskusteltiin eri ominaisuuksista, kuten inhimillisestä pääomasta, demografisista ominaisuuksista sekä verkostoista ja siitä miten nämä vaikuttavat näiden naisten kansainväliseen liikkuvuuteen. Haastattelujen perusteella, erityisesti koulutusta pidettiin tärkeänä kansainvälisen liikkuvuuden kannalta. Kansainvälisesti suuntautuneen koulutuksen merkitys korostui tärkeänä vaikuttajana kun taas koulutus joka ei tue kansainvälistymistä millään muotoa, asetti rajoitteita kansainväliselle liikkuvuudelle. Muita tärkeitä tutkimuksessa havaittuja ominaisuuksia olivat sukupuoli, kansallisuus sekä verkostot. Sukupuolen kohdalla viitattiin sukupuolten epätasaiseen jakautumiseen tietyllä alalla sekä tietyissä rooleissa organisaatioissa joka koettiin lannistavana. Kansallisuudella taas oli vaikutuksia erityisesti ennakkoluuloihin sekä koettuun rasismiin, jolla on kielteisiä vaikutuksia kansainväliseen liikkuvuuteen. Verkostot, kuten perhe ja kollegat, voivat tukea kansainvälistä liikkuvuutta ja edistää sen saavutettavuutta etenkin itseohjautuville ekspatriaateille joilla ei ole aikaisempaa kansainvälistä kokemusta.
Tutkimuksen perusteella voidaan tuoda esiin kehityskohteita erityisesti koulutusorganisaatiolle, yrityksille sekä valtiollisille tekijöille siitä, kuinka nämä voivat paremmin tukea, luoda ja ylläpitää itseohjautuvien ekspatriaattinaisten kansainvälistä liikkuvuutta. Lisätutkimusta tarvitaan kuitenkin, jotta voidaan keskustella siitä, kuinka erilaiset ominaisuudet vaikuttavat itseohjautuviin naisekspatriaattien kansainväliseen liikkuvuuteen kokonaisvaltaisemmin eri maantieteellisissä ympäristöissä. Tutkimuksen kirjoittaja olettaa, että tiettyjen ominaisuuksien suhde kansainväliseen liikkuvuuteen vaihtelee eri yhteyksissä ja maantieteellisissä ympäristöissä.
...
For some time now, female expatriates have been an underrepresented group in expatriate research due to their relative scarcity in international assignments compared to male expatriates (Bastida, 2018). The reasons for this have been long studied and initial barriers regarding women to pursue international careers have been busted. (Adler, 1987). This thesis is grounded upon the note as to address the current gap in research of women expatriates to better understand the relationship of different attributes and features and global mobility intensions and success. For the interest of the study, the focus group has been limited to self-initiated expatriate (SIE) women as they often don’t receive the same holistic support for global mobility as traditional expatriates.
The research contribution of this study is important as female expatriates are still being in a minority position regarding expatriates in general. Thus, it is important to understand the means and motives of their global
mobility initiatives and intentions to seek for an international assignment. As Bastida (2018) points out, through increased level of international experience, women can be able to accelerate their opportunities to strive for higher managerial positions – a subject of great relevance regarding equality and modern business.
The study was conducted by interviewing 6 SIE’s in Luxembourg. The interviews discussed the different attributes such as human capital, demographic attributes as well as networks and how they affect global mobility intensions of these women. From the interviews, education was highly regarded as impacting motives for global mobility. Importance of internationally oriented education was heightened as supporting global mobility initiatives as education that doesn’t promote internationality in any aspect affected global mobility by debilitating it. Other important attributes found in the study were gender, nationality, and networks. With gender was referred the gender-bias industry and organizational position wise as being discouraging as nationality had implications towards racial prejudice that has significant negative implications towards global mobility. Networks such as family and colleagues can support global mobility and make it more accessible especially for SIE’s without prior international experience.
The study has implications towards educational bodies, companies as well as governments on how they can better support, generate and retain global mobility of SIE women. However, further research is required to discuss how different attributes influence global mobility intentions of SIE women more holistically in different geographical settings. The author proposes that differences on the relationship of certain attributes to global mobility exist in different contexts and geographical locations.
...
