dc.contributor.advisor | Jakonen, Mikko | |
dc.contributor.advisor | Pyykkönen, Miikka | |
dc.contributor.author | Lind, Anne | |
dc.date.accessioned | 2022-06-10T07:06:24Z | |
dc.date.available | 2022-06-10T07:06:24Z | |
dc.date.issued | 2022 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81608 | |
dc.description.abstract | Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka audiovisuaalinen sääntely ja erityisesti sen ikärajajärjestelmä pystyvät vastaamaan 2000-luvun mediamaailman muutokseen, jossa audiovisuaalisten sisältöjen levittäminen verkossa ja digitaalisessa muodossa on teknologian kehittymisen myötä nopeutunut ja kansallisten rajojen merkitys hälventynyt. Tarkoituksena on tarkastella audiovisuaalisten ohjelmien ikärajajärjestelmän merkitystä sekä sääntelyn sopeutumista konvergoituneeseen audiovisuaaliseen ympäristöön, jossa samoja sisältöjä voidaan tarjota eri alustoilla. Tutkimuksen näkökulma on kulttuuripoliittinen.
Tutkimuksen aineiston muodostaa audiovisuaaliseen alan sääntelyyn liittyvä lainsäädäntö, sitä selittävät hallituksen esitykset sekä muut hallituksen kulttuuripoliittiset linjaukset. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on diskurssianalyyttinen lähestyminen; tekstianalyysin keinoin pyritään tarkastelemaan, miten sääntelyä perustellaan hallituksen ja lainsäätäjän asiakirjoissa ja strategioissa. Haitallisuus on keskeinen käsite audiovisuaalisen sääntelyn legitimoinnissa.
Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostavat foucaultilainen hallinnallisuuden teoria, Nussbaumin toimintavalmius-teoria sekä käsitykset siitä, miten kulttuuri kytkeytyy identiteetin muodostumiseen.
Tutkimuksen keskeisiä löydöksiä ovat kolme johtopäätelmää. Sääntely on muuntunut valtiovetoisesta kohti yhteissääntelyä, ja osin myös kohti itsesääntelyä, eli valta on hajaantunut. Toiseksi, kansallisia ikärajoja puoltaa kansallisidentiteettiin liittyvä kansallisten arvojen vaaliminen. Kolmanneksi, lasten turvallisen kehityksen ja hyvinvoinnin kannalta sääntelyä puoltavat hallinnan ja toimintavalmius -teorioiden näkemys valtiosta väestön hyvän elämän edellytysten luojana. | fi |
dc.description.abstract | The aim of the study is to examine how audiovisual regulation, and in particular its age classification system, can respond to the changes in the media environment in the 21st century when distributing audiovisual content online and in digital form has become an everyday practice and national borders have become less important. The aim is to look at the importance of an age rating system for audiovisual programs and the adaptation of regulation to a converged audiovisual environment where the same content can be provided on different platforms. The research perspective is that of cultural policy.
The source material for the study consists of legislative documents related to the regulation of the audiovisual sector, explained by the government proposals and other governmental, cultural policy (strategy) documents. The method of analysis is a discourse analytical approach; the analysis seeks to examine how regulation is justified in government and legislative documents and strategies. Harmfulness is a key concept in legitimizing audiovisual regulation.
The theoretical framework of the research consists of Foucault's theory of governance, Nussbaum's capability approach, and theories on the role of culture in the formation of identity.
The study has in three main conclusions. Regulation has shifted from state-led to co- regulation, and partly also towards self-regulation – that is towards the dispersal of power. Secondly, national age classifications help to maintain national values, building blocks of a national identity. Thirdly, in terms of the safe development and well-being of children, regulation can be interpreted as the duty of governments for the good of its people from the point of view of governance and capability approach theories. | en |
dc.format.extent | 99 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | en | |
dc.subject.other | ikärajaluokittelu | |
dc.subject.other | haitallinen sisältö | |
dc.subject.other | hallinnallisuus | |
dc.subject.other | toimintavalmiusteoria | |
dc.title | The Significance and Function of Regulation in a Converging Media Landscape : Challenges in Audiovisual Regulation in Finland | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202206103216 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Humanities and Social Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Social Sciences and Philosophy | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Yhteiskuntapolitiikka | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Policy | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 209 | |
dc.subject.yso | lastensuojelu | |
dc.subject.yso | media | |
dc.subject.yso | kulttuuripolitiikka | |
dc.subject.yso | sääntely | |
dc.subject.yso | lainsäädäntö | |
dc.subject.yso | audiovisuaalinen viestintä | |
dc.subject.yso | child protection | |
dc.subject.yso | media | |
dc.subject.yso | cultural policy | |
dc.subject.yso | regulation (control) | |
dc.subject.yso | legislation | |
dc.subject.yso | audiovisual communication | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |