Mixed methods analysis on the coverage of physical activity in the Irish Independent and Irish Times before and during the COVID-19 pandemic

Abstract

Fyysisellä aktiivisuudella tiedetään olevan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, kun taas liian vähäinen liikunta on merkittävä riskitekijä terveydelle. Irlannissa ainoastaan kolmannes aikuisväestöstä saavuttaa liikuntasuositusten mukaisen määrän liikuntaa, joten kansanterveydellisestä näkökulmasta fyysisen aktiivisuuden lisääminen on tärkeää, ja tähän tulisi pyrkiä monin keinoin. Joukkotiedotusvälineillä, kuten sanomalehdillä, voi olla huomattava vaikutus ihmisten terveyskäyttäytymiseen, joten se, miten mediassa käsitellään esimerkiksi liikuntaa voi vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja ymmärrykseen sitä kohtaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten liikuntaa käsitellään Irlannin kahdessa suurimmassa sanomalehdessä ennen koronaviruspandemiaa sekä sen aikana. COVID-19-viruksen aiheuttama koronaviruspandemia rajoitti vahvasti ihmisten elämää ja liikkumista maaliskuusta 2020 eteenpäin, millä oli merkittäviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 32:sta the Irish Times sekä Irish Independent -lehdissä kolmen peräkkäisen vuoden (2019, 2020 ja 2021) huhtikuussa julkaistuista fyysiseen aktiivisuuteen liittyvistä artikkeleista. Aineiston analyysi toteutettiin monimenetelmällisesti hyödyntäen sekä sisällönanalyysia että kehysanalyysia. Yleisimmät aineiston artikkeleissa esiintyneet liikuntaan liittyvät aiheet koskivat liikunnan vaikutuksia sekä koronarajoituksia. Kaikkiaan eri aihekategorioita, joiden esiintyvyyteen koronapandemian vaikutus osaltaan heijastui, muodostui sisällönanalyysissa 11. Kehysanalyysi keskittyi artikkeleissa useimmin esiintyneeseen teemaan eli liikunnan vaikutuksiin. Tätä aihetta käsittelevät tekstiotteet analysoitiin hyöty- ja tappiokehysten (gain / loss frame) näkökulmasta. Hyötykehys, jossa korostetaan liikunnan positiivisia vaikutuksia, oli liikunnan vaikutuksista puhuttaessa yleisempi kuin tappiokehys, joka korostaa liikkumattomuuden haittoja. Retorisista kehystyskeinoista hyötykehyksessä käytettiin usein yksiselitteisiä verbejä preesensissä ja tehostavia adverbejä sekä puhuteltiin lukijaa suoraan you-pronominin avulla. Tietolähteenä käytettiin puolestaan monesti alan asiantuntijoita, tutkimustietoa tai tavallisten ihmisten omia kokemuksia. Tutkimusten mukaan hyötykehyksen käyttäminen saattaa olla tappiokehystä tehokkaampi tapa muotoilla terveyteen liittyvää informaatiota, joten terveyden edistämisen näkökulmasta voidaan pitää positiivisena löydöksenä sitä, että hyötykehys todettiin tässä aineistossa yleisemmäksi liikunnan vaikutuksista puhuttaessa. Tutkimuksen analyysi vahvisti myös sitä, kuinka koronaviruspandemia vaikutti muiden asioiden ohella myös ihmisten liikuntakäyttäytymiseen sekä liikunnan medianäkyvyyteen. Se, miten media käsittelee terveyteen liittyviä aiheita, voi vaikuttaa ihmisten terveyskäyttäytymiseen, joten aiheen tutkiminen laajemmin ja muissa medioissa olisi perusteltua myös kansanterveydellisestä näkökulmasta.