Perustelujen ja toimijoiden mittelöt : Jyväskylän ja Joensuun maakunta-arkistojen perustaminen

Abstract

Tutkielma käsittelee Jyväskylän ja Joensuun maakunta-arkistojen perustamista 1950-1970-luvuilla. Suomen ensimmäiset maakunta-arkistot perustettiin 1920- ja 1930-luvuilla ja seuraavat vasta vuonna 1967 Jyväskylään ja 1974 Joensuuhun. Nämä olivat viimeiset Suomeen perustetut maakunta-arkistot ja ne luotiin jakamalla olemassa olevien maakunta-arkistojen arkistopiirejä ja aineistoja. Maakunta-arkistojen perustamisesta päätettiin eduskunnassa ja hallituksessa, mutta perustamisesta päättäessä keskeinen oli myös Valtionarkisto, joka vastasi arkistotoimesta Suomessa ja muodosti yhdessä maakunta-arkistojen kanssa Suomen arkistolaitoksen.

Tutkielmassa vertailen näiden maakunta-arkistojen perustamista. Tutkin miten nämä maakunta-arkistot perustettiin ja mitä toimia niiden perustamisen eteen tehtiin. Prosesseissa keskityn tarkastelemaan niissä mukana olleita toimijoita, jotka olivat henkilöitä ja erilaisia organisaatioita sekä näiden käyttämiä perusteluja. Näitä tutkin toimijatutkimuksen, vertailevan menetelmän ja diskurssianalyysin keinoilla.

Prosessit olivat monivaiheisia ja niihin osallistuivat eri toimijat, mutta keskeiset perustamisen kannattajat olivat Jyväskylän kasvatusopillinen korkeakoulu/yliopisto ja Joensuun korkeakoulu sekä näiden historian professorit. Aktiivisia toimijoita, jotka vastustivat arkistojen perustamista, olivat Vaasan ja Savo-Karjalan maakunta-arkistot sekä osin Valtionarkisto. Arkistojen perustamista perusteltiin pääasiassa korkeakoulujen tarpeilla, mutta myös muilla tutkimuksellisilla ja arkistohallinnollisilla syillä. Uusien maakunta-arkistojen perustamisen vastustamista perusteltiin niiden tarpeen riittämättömyydellä ja jo olemassa olevalla toimivalla järjestelmällä. Lopulta kuitenkin arkistojen perustamista kannattavat perustelut voittivat ja uudet maakunta-arkistot perustettiin.