Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorEilola, Jari
dc.contributor.advisorVilkuna, Kustaa H. J.
dc.contributor.authorPalokangas, Katja
dc.date.accessioned2022-06-08T09:01:26Z
dc.date.available2022-06-08T09:01:26Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/81564
dc.description.abstractTässä maisterintutkielmassa keskitytään mielenvikaisuuteen vuosien 1894–1904 välisenä aikana tehdyissä henkirikoksissa. Lähdeaineistoja ovat sekä oikeuden asiakirjat että sanomalehdet. Tutkielman päälähderyhmän muodostavat 35 oikeustapausta, joissa tekijän mielentilaa on tutkittu mielentila-arvioprosessissa. Sanomalehtiaineisto on toissijainen lähdeaineisto ja siihen kuuluu satoja lehtiartikkeleita, joissa otettiin kantaa oikeudessa käsiteltyihin tapauksiin ja tekijöiden mielenvikaisuuteen. Tutkimuksen päätehtävä on selvittää, miten mielentilalausunnot vaikuttivat eri oikeusasteilla annettuihin päätöksiin. Päämetodeja ovat lähiluku ja lähdekritiikki. Tutkielman rakenne noudattaa pääpiirteissään rikosprosessin etenemiskaavaa. Johdannon jälkeen esitellään 35 oikeustapausta usean asetelman avulla. Sen jälkeen kerrotaan teosta eli rikoksesta ja siitä, kuinka ihmiset siihen reagoivat niin lähipiirissä kuin lehdistössäkin. Neljännessä luvussa keskitytään poliisitutkintaan; siihen, miten henkilö pidätettiin ja kuinka kuulustelut toteutettiin. Seuraavaksi selvitetään alioikeuden istuntoja ja sitä, miten mielenvikaisuus niissä tuli esille. Viimeisenä tarkastellaan ylempiä oikeusasteita eli hovioikeuden ja senaatin päätöksen tekoa ja sitä, millaisen roolin mielenvikaisuus niiden päätöksissä sai. Seitsemäs luku tiivistää työn tulokset ja vastaa johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Mielentilalausuntojen vaikutus oikeuden päätöksiin oli kiistaton. Vaikka aikakaudella ei vallinnut yhtenäisiä sääntöjä tai määräyksiä, olivat annetut lausunnot niille asetetun tehtävän tasalla. Lääketieteen ammattilaiset eri laitoksista lausuivat syytetyistä ja heidän mielenvikaisuudestaan, jotta oikeudessa osattiin ottaa asia huomioon tuomiota ja rangaistusta pohdittaessa. Jos lääkäri arvioi tutkittavan olleen ymmärrystä vailla, oikeus yleensä vapautti tämän vastuusta, Miesten kohdalla se tarkoitti useimmiten hoitolaitosta, naiset pääsivät vapaaksi. Täyttä ymmärrystä vailla olleet olivat vaikein ryhmä niin lääkäreille kuin oikeuden edustajillekin. Heille annettiin tuomiot alennetun asteikon mukaan. Tuomiot olivat heidän tapauksissansa lähempänä terveiden kuin ymmärrystä vaille olleiden tuomioita. Terveeksi todetut henkilöt tuomittiin puolestaan normaalin rangaistusasteikon mukaan.fi
dc.format.extent71
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othermielenvikaisuus
dc.subject.othermielentilalausunnot
dc.titleMielenvikaisuus oikeuden asiakirjoissa ja sanomalehdistössä 1894 - 1904
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202206083177
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosHistorian ja etnologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of History and Ethnologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen historiafi
dc.contributor.oppiaineFinnish Historyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi3031
dc.subject.ysooikeushistoria
dc.subject.ysorikokset
dc.subject.ysohenkirikokset
dc.subject.ysorikosprosessi
dc.subject.ysolehdistö
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot