Mielenvikaisuus oikeuden asiakirjoissa ja sanomalehdistössä 1894 - 1904
Authors
Date
2022Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tässä maisterintutkielmassa keskitytään mielenvikaisuuteen vuosien 1894–1904 välisenä aikana tehdyissä henkirikoksissa. Lähdeaineistoja ovat sekä oikeuden asiakirjat että sanomalehdet. Tutkielman päälähderyhmän muodostavat 35 oikeustapausta, joissa tekijän mielentilaa on tutkittu mielentila-arvioprosessissa.
Sanomalehtiaineisto on toissijainen lähdeaineisto ja siihen kuuluu satoja lehtiartikkeleita, joissa otettiin kantaa oikeudessa käsiteltyihin tapauksiin ja tekijöiden mielenvikaisuuteen. Tutkimuksen päätehtävä on selvittää, miten mielentilalausunnot vaikuttivat eri oikeusasteilla annettuihin päätöksiin. Päämetodeja ovat lähiluku ja lähdekritiikki.
Tutkielman rakenne noudattaa pääpiirteissään rikosprosessin etenemiskaavaa. Johdannon jälkeen esitellään 35 oikeustapausta usean asetelman avulla. Sen jälkeen kerrotaan teosta eli rikoksesta ja siitä, kuinka ihmiset siihen reagoivat niin lähipiirissä kuin lehdistössäkin. Neljännessä luvussa keskitytään poliisitutkintaan; siihen, miten henkilö pidätettiin ja kuinka kuulustelut toteutettiin. Seuraavaksi selvitetään alioikeuden istuntoja ja sitä, miten mielenvikaisuus niissä tuli esille. Viimeisenä tarkastellaan ylempiä oikeusasteita eli hovioikeuden ja senaatin päätöksen tekoa ja sitä, millaisen roolin mielenvikaisuus niiden päätöksissä sai. Seitsemäs luku tiivistää työn tulokset ja vastaa johdannossa esitettyihin tutkimuskysymyksiin.
Mielentilalausuntojen vaikutus oikeuden päätöksiin oli kiistaton. Vaikka aikakaudella ei vallinnut yhtenäisiä sääntöjä tai määräyksiä, olivat annetut lausunnot niille asetetun tehtävän tasalla. Lääketieteen ammattilaiset eri laitoksista lausuivat syytetyistä ja heidän mielenvikaisuudestaan, jotta oikeudessa osattiin
ottaa asia huomioon tuomiota ja rangaistusta pohdittaessa. Jos lääkäri arvioi tutkittavan olleen ymmärrystä vailla, oikeus yleensä vapautti tämän vastuusta, Miesten kohdalla se tarkoitti useimmiten hoitolaitosta, naiset pääsivät vapaaksi. Täyttä ymmärrystä vailla olleet olivat vaikein ryhmä niin lääkäreille kuin
oikeuden edustajillekin. Heille annettiin tuomiot alennetun asteikon mukaan. Tuomiot olivat heidän tapauksissansa lähempänä terveiden kuin ymmärrystä vaille olleiden tuomioita. Terveeksi todetut henkilöt tuomittiin puolestaan normaalin rangaistusasteikon mukaan.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29657]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Domestic Homicide and Emotions from the Late Nineteenth Century to the 1920s
Kantanen, Anna; Eilola, Jari (Palgrave Macmillan, 2021)Some scholars have suggested that a significant change in homicides and interpersonal violence occurred in the late nineteenth and early twentieth centuries. This new type of violence was characterised by strong feelings ... -
Vanhempiin kohdistunut väkivalta historiassa
Kantanen, Anna (Suomen historiallinen seura ry, 2022) -
Kirja-arvio teoksesta Murha joka ei ollut rikos: Historiaa isku iskulta
Kosonen, Heidi S. (Suomalaisen Kuolemantutkimuksen Seura Ry, 2020) -
Oulun läänin henkirikollisuus 1945–1950
Kemppainen, Sanna (2020)Pro gradu -tutkielmani käsittelee henkirikollisuutta sodan jälkeisessä Oulun läänissä. Tutkimuksessani tarkastelen, millaisia henkirikoksia sodan jälkeisessä Suomessa tehtiin ja miten rauhaan palaamisen ongelmat näkyivät ... -
Pelkoa ja kimpaantumista Jyväskylässä : väkivaltarikosten tekijöiden kerrotut motiivit 1945 ja 1950
Puustinen, Henri (2023)Tutkin kandidaatintutkielmassani toisen maailmansodan jälkeistä väkivaltarikollisuutta Jyväskylässä. Tarkemmin ottaen tutkin väkivaltarikoksista syytettyjen ja kuulusteltujen itse kerrottuja motiiveja vuosina 1945 ja 1950. ...