Suomen maakuntien ympärillä on käyty keskustelua sekä niiden tarpeellisuudesta että ominaisuuksista. Myös aluebrändäyksestä on viime vuosina kiinnostuttu yhä enenevissä määrin. Läntisessä Suomessa sijaitsevalla Etelä-Pohjanmaalla on jo pitkään ollut maine omalaatuisena ja persoonallisena maakuntana, ja tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, millaisia diskursseja Etelä-Pohjanmaasta muodostuu Suomi24-verkkokeskusteluissa sekä millainen on Etelä-Pohjanmaan epävirallinen maakuntabrändi.
Työni on korpusavusteista nimistöntutkimusta eli korpusonomastiikkaa, jonka teoreettis-metodologisena viitekehyksenä toimii korpusavusteinen diskurssintutkimus eli CADS. CADSissa yhdistyvät sekä korpuslingvistiikan että diskurssintutkimuksen menetelmät: tutkin Suomi24 -korpuksen noodin
Etelä-Pohjanmaa 230 merkitsevintä kollokaattia sekä jaan ne merkitysryhmiin eli diskurssiprosodioihin, joiden pohjalta muodostan näkyvimmät maakuntaa määrittelevät diskurssit. Tämän lisäksi koostan diskurssien pohjalta E
telä-Pohjanmaan epävirallisen maakuntabrändin, minkä vuoksi työssäni nousee esille myös aluebränditutkimuksellinen näkökulma. Tutkimuskysymykseni työhöni ovat: 1. Millaisiin diskurssiprosodioihin Etelä-Pohjanmaan kollokaatit jakautuvat Suomi24-korpuksessa? 2. Millaisia diskursseja
maakunnasta nousee esille Suomi24-verkkokeslusteluissa? 3. Millainen on Etelä-Pohjanmaan maakuntabrändi? a. Millaisen epävirallisen maakuntabrändin Suomi24-keskustelupalstan keskustelut maakunnalle luovat? b. Miten epävirallinen maakuntabrändi vertautuu maakunnan viralliseen brändiin?
Tarkastelemani kollokaatit muodostavat 17 diskurssiprosodiaa, joiden pohjalta aineistosta nousee
esille viisi diskurssia: Etelä-Pohjanmaa mielipiteitä herättävänä asuinpaikkana, Etelä-Pohjanmaa muuttotappiollisena maakuntana, Etelä-Pohjanmaa yrittäjälähtöisenä työmaakuntana, Etelä-Pohjanmaa palveluiden toimintaympäristönä sekä Etelä-Pohjanmaa kauniina kesämatkailukohteena. Diskursseissa korostuu negatiivinen näkemys maakunnasta asuinpaikkana, mikä heijastuu myös muuttotappiolliseen muuttoliikenteeseen. Kuitenkin muun muassa yrittäjyys ja kaunis luonto nähdään maakunnassa myönteisinä asioina. Diskursseihin pohjautuva epävirallinen maakuntabrändi vastaa sisällöltään paljon maakunnan virallista brändiä, jonka
koostin itse hyödyntäen muun muassa maakunnan matkailu- ja maakuntastrategioita: virallisessa brändissä korostuvat maakunnan positiiviset seikat, kun taas epävirallisessa brändissä näkyvät myös edellä mainitut negatiiviset näkökulmat. Työni tulokset antavat viitteitä esimerkiksi itse maakunnalle ja yrityksille siitä, millainen maine Etelä-Pohjanmaalla on arkikeskusteluissa ja näin ollen mitä kannattaa maakunnan markkinoinnissa kehittää eteenpäin, jotta maakunnan aluebrändi muuttuisi yhä myönteisemmäksi.
...
