Pihtipudas Suomi24-korpuksessa
Tekijät
Päivämäärä
2019Pääsyrajoitukset
Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..
Maisterintutkielmassani tutkin paikannimeä Pihtipudas Suomi24-keskustelupalstan pohjalta kootussa
korpusaineistossa. Keskiössä ovat Pihtiputaan saamat kollokaatit tässä aineistossa. Tutkin kollokaatteja sekä
korpusavusteisen nimistöntutkimuksen että korpusavusteisen diskurssintutkimuksen avulla. Yksi kollokaatti,
MUMMO, nousee kollokaattien joukosta toistuvasti esille. Tähän kollokaattiin syvennyn muita enemmän.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia kollokaatteja paikannimi Pihtipudas saa? 2. Missä diskursseissa Pihtiputaan
mummo esiintyy?
Suomalaisella paikannimitutkimuksella on pitkä perinne osana suomalaista nimistöntutkimusta. Korpusavusteinen
tutkimus tuo nimistöntutkimukseen uudenlaisen katsantokannan. Tässä tutkimuksessa korpusmenetelmien avulla
käsitellään erityisesti kollokaatteja, joiden kautta päästään käsiksi Pihtiputaan ja Pihtiputaan mummon diskursseihin.
Diskurssintutkimuksen keinoja on hyödynnetty usean eri tieteenalan tutkimuskentillä, ja viime aikoina sitä on alettu
hyödyntää myös nimistöntutkimuksessa. Nimet ovat osa jokapäiväistä kielenkäyttöä yhtä lailla muiden
kielenainesten kanssa.
Tutkimusaineistona käytän Suomi24-keskustelupalstan pohjalta koottua korpusta, Suomi24-korpusta. Aineiston
tekstit ovat vapaasti ja anonyymisti tuotettuja verkkokeskusteluja. Aineisto on kaikkien tutkijoiden avoimessa
käytössä. Aineiston tutkiminen alkaa Korp-käyttöliittymän konkordanssihaulla. Tätä konkordanssitulosta ruodin
ensiksi puhtaasti korpustutkimuksen keinoin AntConc-ohjelmalla. Ohjelman analysoimat frekventeimmät kollokaatit
lajittelen sanaluokittain. Samalla käsittelen aineistosta nousevia diskursseja. Näihin diskursseihin paneudun
syvällisemmin analyysini viimeisimmässä vaiheessa Pihtiputaan mummon kautta.
Substantiivikollokaatit ovat frekventeimpiä Pihtiputaan saamista kollokaateista. Henkilöviitteisiä kollokaatteja
esiintyy useammin kuin esimerkiksi muita paikannimiä. Kuvailevien adjektiivikollokaattien frekvenssi on pieni.
MUMMO-kollokaattia eli Pihtiputaan mummoa ympäröivät diskurssit eroavat osin muita kollokaatteja ympäröivistä
diskursseista. Esimerkiksi muiden kollokaattien diskursseissa on enemmän viitteitä syrjäseutuisuuteen, mutta
Pihtiputaan mummon diskursseissa korostuvat huomattavasti enemmän tietämiseen ja talouteen liittyvät diskurssit.
Tutkimustuloksista voi päätellä, että idiomi Pihtiputaan mummo elää edelleen sen alkuperäisessä merkityksessä
ymmärrettävyyden mittarina. Lisäksi Pihtiputaan mummo on saanut uudenlaisen tehtävän köyhän ihmisen
edustajana. Pihtiputaan mummo toistuu usein politiikkaan ja talouteen liittyvässä puheessa.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Korpusonomastinen tutkimus Helsinkiin liittyvistä diskursseista Suomi24-verkkokeskustelualustalla
Saari, Salla (2020)Tässä tutkimuksessa tarkastelen Helsinki-nimen diskursseja Suomi24-verkkokeskusteluissa. Tutkimusaiheena Helsinki on otollinen, koska kokonaisuudessaan kaupunkina sitä on tutkittu nimistöntutkimuksen alalla erittäin vähän. ... -
Alavuden vesistönimistön etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat
Hopiavuori, Sofia (2021)Maisterintutkielmani tavoitteena on selvittää Alavuden merkitykseltään läpinäkymättömien vesistönimien etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat. Tutkielma tuo tietoa Alavuden vesistönimien alkuperästä ... -
Mikkelin paikannimet
Luoranen, Miia (2012) -
Riihivainion kautta Hautam Kämppä 1:lle : peruslohkojen nimeämisperusteista ja viljelijöiden nimikäsityksistä
Ritamäki, Sanna (2021)Tutkielmani aiheena ovat viljelysnimiin rinnastettavien peruslohkojen nimeämisperusteet ja viljelijöiden nimikäsitykset peruslohkojen nimiin liittyen. Tutkimukseni antaa uutta tietoa nykyhetken maaseudun nimistöstä ja ... -
Hirvenmetsästäjien epävirallista paikannimistöä
Holm, Vesa (2012)Tutkielma käsittelee hirvenmetsästäjien epävirallista paikannimistöä. Seuruemetsästyksessä paikannimistöllä on keskeinen asema. Usein tulee tarve viitata täsmällisiin paikkoihin, joilla ei välttämättä ole virallista ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.