Early-Stage Business Failures of Opportunity-Driven Immigrant Entrepreneurs in Finland: The Role of Liability of Foreignness

Abstract

Maahanmuuttajayrittäjien perustamat yritykset ovat todennäköisempiä epäonnistumaan, koska ne ovat epäedullisessa asemassa syntyperäisten perustamiin yrityksiin nähden. Kuten monikansalliset organisaatiot operoidessaan ulkomailla, maahanmuuttajayrittäjät kärsivät ulkomaalaisuuden haitoista ja välittävät sitä eteenpäin yritykselleen heikentäen sen selviytymismahdollisuuksia merkittävästi. Aiemmat tutkimukset Suomessa tarkastelivat tarpeen ajamia yrittäjiä keskittyen kulttuuriseen ja etniseen puoleen, joten on tarvetta tutkimukselle, joka keskittyy tilaisuuden johdosta yrityksen perustaneisiin maahanmuuttajiin. Vaikka Suomi nähdään maana, joka on kannustava innovatiivisille yrityksille ja joka pyrkii vetämään puoleensa kansainvälistä osaamista, maahanmuuttajayrittäjät kohtaavat silti esteitä aloittaessaan ja yrityksiään ja monet niistä epäonnistuvat ennen merkittävää kasvua. Käyttäen laadullista monitapaustutkimusmenetelmää ja pitämällä epämuodollisia teemahaastatteluja tämä tutkielma tarkastelee 15:n maahanmuuttajayrittäjän (4 opiskelijaa, 11 kokenutta ammattilaista) matkaa eri toimialoilla eri puolilla Suomea, pyrkien ymmärtämään taustalla olevat syyt, jotka johtivat yritysten epäonnistumiseen aikaisessa vaiheessa. Päätarkoituksena oli selvittää nimenomaan ulkomaalaistaustan aiheuttamat haitat ja tunnistaa niiden rooli ja laajuus näissä liiketoiminnan epäonnistumisissa ja keksiä toimintasuunnitelmia haittojen minimoimiseksi. Tulkinnallisen menetelmän avulla aihekohtaista analyysiä käytettiin materiaalin analysointiin ja johtopäätösten saavuttamiseksi. Ulkomaalaisuuden haittoja tunnistettiin (1) maahanmuuttajan perehtymättömyydessä Suomen olosuhteisiin, (2) Suomen määräämissä rajoitteissa maahanmuuttajayrittäjille liittyen epälegitiimiyteen, (3) Instituutionaalisessa etäisyydessä maahanmuuttajan kotimaan ja Suomen välillä, (4) kulttuurisen integraation puutteessa ja (5) riittämättömässä suomen kielen taidossa. Tulokset näyttivät, että ulkomaalaisuuden haittoja oli läsnä tilaisuuden tunnistamisessa ja liiketoimintamallin suunnittelussa, paikalliseen liiketoiminta- informaatioon ja -tuntemukseen käsiksi pääsemisessä, asiantuntemuksen ja kalliiden paikallisten palveluiden puutteessa sekä sosiaalisen pääoman saamisessa. Syntyperäisten suomalaisten avoimuuden ja luottamuksen puute vaikutti suoraan taloudelliseen pääomaan käsiksi pääsyyn, suhteiden luomiseen paikallisten asiakkaiden, toimittajien, myyjien ja rahoittajien kanssa, johdon sisäiseen kommunikaatioon sekä brändin maineen rakentamiseen, mikä johti yrittäjän motivaation menetykseen. Parhaiksi tavoiksi vähentää ulkomaalaisuuden haittoja nousivat aiempi työmarkkinakokemus Suomessa, yrityksen perustaminen yhdessä suomalaisen kanssa tai paikallisen edustajan palkkaaminen yritykselle.

Businesses founded by immigrant entrepreneurs show higher failure rate as they are at an exclusive disadvantage relative to native-founded businesses in several aspects. Just as multinational organizations operating abroad, immigrant founders suffer from liability of foreignness (LOF) and consequently pass it on to the businesses they are establishing, which significantly decreases the chances for its survival. Previous research within the Finnish context studied necessity entrepreneurs with a specific focus on the cultural or ethnic aspect and therefore has been calling for investigation of opportunity-driven entrepreneurs. While Finnish government is seen to be supportive to all innovative, early-stage companies, aiming to attract international talent, immigrant entrepreneurs in Finland still face serious barriers when launching and growing their businesses with many of them failing before reaching substantial growth. By employing qualitative multiple case study method and informal, semi-structured interviews, the study explores an entrepreneurial journey of 15 opportunity-driven immigrant entrepreneurs (4 students, 11 skilled professionals) from different regions and industries in Finland with the aim to understand the underlying factors that led to their failure in the early stages of their business. The main objective was to explicitly recognize the disadvantages caused by the aspect of foreignness, identify their role and extent in these failures and to come up with strategies how to minimize their effect. Through an interpretive approach, thematic analysis was used to analyze and interpret the data. The sources of LOF were identified in (1) immigrant ‘s unfamiliarity with Finland’s environment, (2) constraints imposed by Finland on immigrant founders due to lack of legitimacy, (3) institutional distance between immigrant’s home country and Finland, (4) lack of cultural integration, and (5) insufficient Finnish language skills. The results showed that in terms of immigrant’s background, LOF was present in the process of opportunity recognition and business model design, accessing local business information and knowledge, lack of expertise and local expensive professional services, and accessing social capital. Lack of openness and trust of Finnish native population directly affected access to financial capital, building relationships with local customers, suppliers, vendors, and investors, communication within the leadership, and building brand reputation, which resulted in founders’ overall lost motivation. The most effective ways of reducing the effect of LOF was shown to be having prior labor market experience in Finland, starting the business with a Finnish co-founder, or hiring a local representative of the company.