Digitaalisen disruption vaikutuksia sisäiseen tarkastukseen : case lohkoketjut

Abstract

Lohkoketjuteknologiaa on alettu tutkia uudenlaisena tapana tallentaa ja jakaa tietoa organisaatioiden käyttämissä tietojärjestelmissä. Lisäksi kyseinen teknologia on synnyttänyt täysin uuden kryptovaroiksi kutsutun omaisuusluokan. Lohkoketjuteknologian aiheuttaman muutoksen tietojärjestelmiin on ennakoitu olevan luonteeltaan disruptiivista, sen tapahtuessa ensin vähitellen ja sitten yhtäkkiä, aiheuttaen äkillisiä muutoksia organisaatioiden riskiympäristöön.

Sisäisille tarkastajille on ehdotettu nykyistä suurempaa roolia sekä yleisesti disruptiiviisiin innovaatioihin varautumisessa että erityisesti lohkoketjuteknologian käyttöönottoprosesseissa. Tämän tutkielman tavoite on selvittää suomalaisten sisäisten tarkastajien valmiuksia, kokemuksia ja odotuksia koskien lohkoketjuteknologian käyttöä sekä kryptovarojen käytön mahdollisia vaikutuksia organisaatioiden riskiympäristöön.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu sekä sisäisen tarkastuksen objektiivisuuden ja arvonluonnin tarkastelusta digitalisaation aikakaudella että lohkoketjuteknologian ja lohkoketjupohjaisten sovellusten esittelystä. Tutkielman empiirinen aineisto koostuu sekä kvantitatiivisesta että kvalitatiivisesta aineistosta. Kvantitatiivinen aineisto kerättiin suomalaisille sisäisille tarkastajille suunnattuna verkkokyselynä (n=68). Kvalitatiivista aineistoa varten haastateltiin sähköpostitse kuuden eri asiantuntijaorganisaation edustajia, jotka käsittelevät kryptovaroja.

Tutkimustulosten perusteella lohkoketjuteknologia näkyy toistaiseksi melko vähän suomalaisten sisäisten tarkastajien työtehtävissä, eivätkä sisäiset tarkastajat usko lohkoketjuteknologian nousevan merkittäväksi osaksi työtehtäviä ainakaan lyhyellä aikavälillä. Sisäisten tarkastajien kokema osaaminen ja kiinnostus koskien lohkoketjuteknologiaa oli myös keskimäärin vähäistä. Kryptovarojen liiketoiminnalliseen hyödyntämiseen liittyvät havaitut riskitekijät koskivat hinnan volatiliteettia ja markkinoiden toimivuutta, ulkoisten sidosryhmien suhtautumista, teknologiaosaamista ja käytettävyyttä sekä lainsäädäntöä