”Mietin voiko lapsella olla kaksi äitiä tai isää” : perheiden representaatioita 1990- ja 2000-lukujen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan perheiden representaatioita 1990- ja 2000-lukujen suomalaisessa lastenkirjallisuudessa. Aineistoon valitut teokset koostuvat viidestä kyseisille vuosikymmenille sijoittuvasta lastenkirjasta, mille yhteisinä tekijöinä on, että teokset ovat osa kirjasarjaa. Lisäksi jokaisen kirjan päähenkilönä esiintyy tyttöoletettu henkilö. Aineistoon kuuluvat seuraavat kirjat: Pirkko Harainen ja Leena Lumme Emma ja erilaiset perheet (2008), Maikki Harjanne Mintun luontokirja (1998), Aino Havukainen ja Sami Toivonen Veera lääkärissä (1999), Kristiina Louhi Aino ja Tiikeri (1992) sekä Reetta Niemelä ja Leena Lumme Miljan kesä (2002). Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisilla kuvallisilla ja sanallisilla keinoilla perheitä esitetään lastenkirjoissa? 2. Onko aineistossa nähtävissä muutoksia perheiden monimuotoisuuden representaatioissa vuosien 1992–2008 välillä?

Jokainen teos analysoidaan yksittäisenä teoksena, mitä ennen kukin kirja esitellään lyhyesti. Analyysin työkaluina käytetään representaation käsitettä sekä hyödynnetään Kai Mikkosen teoriaa kuvan ja sanan analyysistä. Tämän lisäksi kuva-analyyseissa sovellettu kuvataiteentutkimuksesta tuttuja kuvien tulkinnan keinoja. Erityisenä tarkastelun kohteena on kuvitukset, missä perheen yhteistä toimintaa on kuvattu, mutta kiinnostus ulottuu myös valintoihin siitä, mitä tekstissä mainittua on kuvitettu ja mitä taas jätetty kuvittamatta. Yhteenvedossa teoksia vertaillaan keskenään saatujen tulosten pohjalta.

Tulokset osoittavat, että ydinperhekeskeisyys on aineiston valta-asemassa, mutta sen ympärille on tuotu myös muunlaisia esityksiä perhemalleista, kuten yksinhuoltajuus ja sateenkaariperheet. Päähenkilöhahmoja on sekä kuvituksissa, että painetussa tekstissä kuvattu paikoitellen hyvin itsenäisiksi toimijoiksi, mutta myös perheen kiinteydestä ja yhteisestä toiminnasta löytyy jokaisesta teoksesta useita kuvauksia. Tutkimus myös vahvistaa jo teoriataustassa ilmenneen ajatuksen siitä, ettei kuvakirjoja tulisi tulkita pelkkien kuvien tai pelkän tekstin perusteella, vaan ne tulisi nähdä aina kokonaisuutena.