Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorBöckerman, Petri
dc.contributor.authorIsto, Manu
dc.date.accessioned2022-05-10T09:29:01Z
dc.date.available2022-05-10T09:29:01Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80968
dc.description.abstractTämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia eri vaikutuksia työsuhdeturvan muutoksella olisi Suomen kaltaisessa valtiossa. Aikaisemman tutkimuskirjallisuuden mukaan työsuhdeturvan vaikutus tuottavuuteen näyttäisi olevan negatiivinen, mutta vaikutus työllisyyteen on epäselvä. Lisäksi vakituisen ja määräaikaisen työsopimuksen työsuhdeturvan eron kasvaminen näyttäisi lisäävän määräaikaisten työsuhteiden käyttöä. Näiden tulosten perusteella tarkemmiksi tutkimuskysymyksiksi rajattiin työsuhdeturvan eri osien vaikutus työllisyyteen sekä vakituisen ja määräaikaisen työsuhteen riskisyyden eron vaikutus työsuhteen laatuun. Tutkielmassa on käytetty OECD:n dataa viidestä eri maasta, ja tutkimusmenetelmänä on käytetty lineaarista regressioanalyysiä. Tulosten mukaan henkilöperusteisen irtisanomisen työsuhdeturvan kasvulla on selvä negatiivinen yhteys työllisyysasteeseen, kun taas kollektiivisten irtisanomisten työsuhdeturvan kasvulla on pieni mutta merkitsevä positiivinen yhteys työllisyysasteeseen. Määräaikaisten sopimusten käytön sääntelyllä puolestaan ei havaita missään ryhmässä yhteyttä työllisyysasteeseen. Kasvattamalla kuitenkin määräaikaisen ja vakituisen työsopimuksen työsuhdeturvan eroa lisääntyy määräaikaisten työsopimusten suhteellinen käyttö, eli sopimustyyppien välillä on selvä substituutiovaikutus. Tulosten ja aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella voidaan olettaa, että henkilöperusteisen irtisanomisen työsuhdeturvan alentamisella olisi Suomen kaltaisilla työmarkkinoilla positiivinen vaikutus sekä työllisyyteen että tuottavuuteen, mikä näkyisi erityisesti nuorissa ikäluokissa. Kollektiivisen irtisanomisen työsuhdeturvan alentamisella puolestaan olisi negatiivinen vaikutus työllisyyteen. Määräaikaisten työsopimusten käytön helpottamisella puolestaan ei voida olettaa olevan työllisyyttä parantavaa vaikutusta, vaan se johtaisi vakituisten työsopimusten korvautumiseen määräaikaisilla työsopimuksilla.fi
dc.format.extent56
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.titleTyösuhdeturvan muutosten vaikutukset työmarkkinoilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202205102618
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKauppakorkeakoulufi
dc.contributor.tiedekuntaSchool of Business and Economicsen
dc.contributor.laitosTaloustieteetfi
dc.contributor.laitosBusiness and Economicsen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTaloustiedefi
dc.contributor.oppiaineEconomicsen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi2041
dc.subject.ysotyöllisyysaste
dc.subject.ysotuottavuus
dc.subject.ysotyösuhdeturva
dc.subject.ysotyöllisyys
dc.subject.ysoirtisanomissuoja
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot