dc.contributor.advisor | Vehmas, Hanna | |
dc.contributor.author | Mecklin, Lotta | |
dc.date.accessioned | 2022-05-04T04:59:04Z | |
dc.date.available | 2022-05-04T04:59:04Z | |
dc.date.issued | 2022 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80873 | |
dc.description.abstract | Tässä liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan jalkapalloilijoiden
kokemuksia rasismista ja antirasismista Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia
rasismikokemuksia jalkapalloilijoilla on ollut, ja miten ne ovat vaikuttaneet heihin. Tämän
lisäksi tarkastelussa on pelaajien kokemukset ja ajatukset rasismiin puuttumisesta ja
antirasistisesta työstä lajin sisällä. Tutkimusaineisto koostuu kuuden Suomessa pääsarjatasolla
pelaavan jalkapalloilijan teemahaastattelusta, jotka on analysoitu teoriaohjaavan analyysin
avulla. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostivat aiemman rasismitutkimuksen
keskeiset käsitteet, kuten rodun käsite ja rodullistamisen prosessi, valkoisuuden normi,
arkielämän rasismi, rakenteellinen rasismi ja antirasismi.
Tutkimustulosten mukaan pelaajien rasismikokemukset olivat kategorisoitavissa arkielämän
rasismin alle, ja ne esiintyivät kolmessa eri muodossa: avoin arkielämän rasismi, piilossa oleva
arkielämän rasismi sekä rodullistamisen kokemukset. Rasismikokemuksista seurasi sekä
välittömiä tunnereaktioita, kuten turhautuneisuutta ja pelkoa, että pitkän aikavälin vaikutuksia,
kuten ulkopuolisuuden tunnetta ja vähemmistöstressiä. Vähemmistöstressi ilmeni muun
muassa varautuneisuutena ja oman liikkumisen rajoittamisena rasististen kohtaamisten pelosta
johtuen.
Rasismiin puuttumisen osalta tutkimustulokset osoittivat, että pelaajien myönteisissä
kokemuksissa lähes aina rasismiin oli puuttunut joku lähipiiristä, kuten omat ystävä tai
joukkuekaveri. Kielteiset kokemukset sisälsivät hiljentämisen ja väheksynnän kokemuksia,
reagoimattomuutta tuomarin, seuran tai liiton osalta rasistisissa tilanteissa. Suomalaisen
jalkapallon antirasistisessa työssä oli pelaajien kokemusten mukaan parannettavan varaa.
Tärkeinä asioina antirasistisessa työssä koettiin toimivat kampanjat sekä koulutuksen,
osaamisen ja tietotaidon lisääminen. Lisäksi tärkeiden asioiden listalla olivat organisaatioiden
selkeät arvot ja toimintatavat sekä turvallisen tilan tavoite. Urheilijoiden nostamat epäkohdat
olivat rasismikeskustelun puute ja kokemukset siitä, että tuki ja antirasistinen työ on näennäistä,
eikä julistukset rasismin vastaisuudesta kohtaa tosielämän tilanteiden kanssa. Tulokset
osoittavat, että pelaajat kuitenkin näkivät lajissa potentiaalia kehitykseen antirasistisen
toiminnan suhteen. Vastuun rasismin kitkemisestä nähtiin laskeutuvan ylhäältä alaspäin,
Palloliitosta seuroihin ja valmentajiin ja sitä kautta pelaajille. | fi |
dc.description.abstract | This master's thesis in the social sciences of sports examines footballers' experiences of racism
and anti-racism in Finland. The study examines what racist experiences football players have
had and how they have been affected of it. In addition to this, the study includes players’
experiences and thoughts on tackling racism and anti-racist work in football. The research
material consists of thematic interviews of six football players playing at the main league level
in Finland. The research material has been analyzed with the help of theory-based analysis. The
theoretical framework of the dissertation was formed by the key concepts of previous racism
research, such as the concept of race and the process of racialization, the norm of whiteness,
everyday racism, institutional racism and anti-racism.
Players’ experiences of racism were categorized under everyday racism, and took three
different forms: overt everyday racism, hidden everyday racism, and experiences of
racialization. Experiences of racism had two kinds of effects: immediate emotional reactions
such as frustration and fear in addition to long-term effects such as feelings of alienation and
minority stress. Minority stress appeared as reserve and limiting one’s own movement due to
fear of racist encounters.
Regarding tackling the problem of racism, research showed that in the positive experiences of
players, racism was almost always intervened by someone close, such as their own friend or
teammate. Negative experiences included experiences of silence and disdain, unresponsiveness
by the referee, the club, or the federation in racist situations. According to the players'
experience, there was room for improvement in the anti-racist work of Finnish football.
Effective campaigns and the increase of education and raising awareness were seen as important
things in anti-racist work. In addition, the list of important issues included the clear values and
operating methods of the organizations and the concept of a safe space. The grievance
mentioned was the lack of discussion of racism. In addition, athletes had experienced that
support and anti-racist work in Finnish football are apparent, and the declarations of anti-racism
do not face real-life situations. Yet the results show that players see the potential of football as
a sport for development in terms of anti-racist activity. Responsibility for eradicating racism
was seen to descend from the top down, from the Football Association to the clubs and coaches
and through it to the players. | en |
dc.format.extent | 82 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | arkielämän rasismi | |
dc.title | Jalkapalloilijoiden kokemuksia rasismista ja antirasismista Suomessa | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202205042536 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Liikunnan yhteiskuntatieteet | fi |
dc.contributor.oppiaine | Social Sciences of Sport | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 5032 | |
dc.subject.yso | rodullistaminen | |
dc.subject.yso | rasismi | |
dc.subject.yso | jalkapallo | |
dc.subject.yso | rotusyrjintä | |
dc.subject.yso | kokemukset | |
dc.subject.yso | urheilu | |
dc.subject.yso | antirasismi | |
dc.subject.yso | jalkapalloilijat | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |