Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorBöök, Marja Leena
dc.contributor.advisorRönkä, Anna
dc.contributor.authorOllikainen-Lautamäki, Veera
dc.date.accessioned2022-04-21T06:39:04Z
dc.date.available2022-04-21T06:39:04Z
dc.date.issued2022
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80663
dc.description.abstractPro gradu -tutkielmassa selvitettiin vanhempien käsityksiä siitä, millainen yhteisvanhemmuus tukee tai heikentää lapsen hyvinvointia. Tutkimuksen kohderyhmänä oli pariskunnat, joiden esikoislapsi oli haastatteluhetkellä noin puolitoistavuotias. Oppinäytetyö oli osa Suomen Akatemian rahoittamaa ”Yhteisvanhemmuuteen oppimassa: Vertaileva pitkittäistutkimus yhteisvanhemmuuden rakentumisesta vanhemmuuteen siirtymävaiheessa (CobaGloba)” -tutkimushanketta. Tutkimusaineisto kerättiin lokakuussa 2020 puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä. Tutkimuksessa pilotoitiin samalla CopaGloba -tutkimushanketta varten laadittua haastattelurunkoa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 8 pariskuntaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, eli opinnäytetyön aineisto koostuu yhteensä 16 haastattelusta. Aineisto analysoitiin laadullisen teoriaohjaavan analyysin menetelmin. Pienenkin lapsen vanhemmat tunnistivat heidän vanhemmuutensa merkityksiä lapsen kannalta. Vanhemmat kokivat yhteisvanhemmuuden tukevan heidän lapsensa hyvinvointia silloin, kun vanhemmat olivat läsnä, heidän kasvatukselliset arvonsa olivat yhteneväisiä, ja he tukivat toisiaan lapsen kasvatuksessa. Myös lapsen yksilöllisen tarpeiden huomioiminen, perheen saama riittävä ulkopuolinen tuki ja turvallinen koti-ilmapiiri lisäsivät lapsen hyvinvointia. Silloin, kun yhteisvanhemmuudessa oli vanhempien vähäistä läsnäoloa, toimimatonta vuorovaikutusta ja vanhempien arvot ja asenteet eriytyivät toisistaan, koettiin tämän heikentävän lapsen hyvinvointia. Myös vanhempien keskinäisen tuen puute ja vastuun jakamattomuus, perheen saama riittämätön ulkopuolinen tuki ja koronapandemia (Covid19) heikensivät vanhempien mukaan lapsen hyvinvointia yhteisvanhemmuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkittavat kokivat vanhemmuuden olevan jatkuvaa kasvua ja uusien toimintatapojen opettelua. Täydelliseen vanhemmuuteen ei tarvinnut yltää, vaan ennen kaikkea turvallinen sekä läsnä oleva vanhempi oli tutkittavien mukaan riittävä. Lisäksi vanhemmat korostivat, että tärkein tavoite heidän yhteistyössään oli lapsen paras, eli onnellinen ja tyytyväinen lapsi. Tulevaisuudessa olisikin tärkeä lisätä tietoisuutta toimivan yhteisvanhemmuuden merkityksestä lapsen hyvinvoinnille, sekä kannustaa vanhempia pyrkimään omannäköiseen, heidän perheelleen parhaiten sopivaan arkeen.fi
dc.format.extent51
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otheryhteisvanhemmuus
dc.subject.otherpieni lapsi
dc.subject.otherlapsen hyvinvointi
dc.subject.otherpikkulapsiperheet
dc.titleVanhempien kokemuksia yhteisvanhemmuuden merkityksestä lapsen hyvinvoinnille
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202204212345
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosKasvatustieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineErityispedagogiikkafi
dc.contributor.oppiaineSpecial Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi101
dc.subject.ysohyvinvointi
dc.subject.ysovanhemmuus
dc.subject.ysoperheet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot