Opettajan ja luokkakavereiden sosiaalisen tuen vaikutus 7.- ja 9.-luokkalaisten terveyden lukutaitoon : WHO-Koululaistutkimuksen tuloksia 2014

Abstract

Terveyden lukutaidolle luodaan pohjaa nuoruudessa ja kouluympäristön nähdäänkin olevan keskeinen ympäristö sen kehittymiselle. Samaan aikaan koulu nähdään tärkeänä sosiaalisena ympäristönä, jossa nuori voi kokea saavansa sosiaalista tukea. Sosiaalisen tuen vaikutusta nuoren terveyden lukutaitoon on tutkittu hyvin vähän kouluympäristössä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajan ja luokkakavereiden tarjoaman sosiaalisen tuen sekä terveyden lukutaidon välistä yhteyttä nuorten keskuudessa.

Tutkimusaineisto koostuu vuoden 2014 WHO-Koululaistutkimuksen osa-aineistosta, joka on kerätty 7.- (n=1918) ja 9.-luokkalaisilta (n=1935) suomalaisnuorilta. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 26 -ohjelmalla ja analyysimenetelminä olivat ristiintaulukointi, khiin neliö (χ2) -testi sekä binäärinen logistinen regressioanalyysi.

Terveyden lukutaidon havaittiin vaihtelevan sukupuolen mukaan tyttöjen arvioidessa terveyden lukutaitonsa korkeammaksi. Tytöillä terveyden lukutaidon taso vaihteli myös luokka-asteen mukaan 9.-luokkalaisilla sen ollessa korkeampi kuin 7.-luokkalaisilla. Sukupuolittaisessa vertailussa pojat kokivat opettaja-oppilassuhteen tason korkeammaksi ja tytöt puolestaan kokivat opettajan akateemisen tuen tason korkeammaksi 9.-luokkalaisten keskuudessa. Lisäksi 9.-luokkalaiset kokivat opettaja-oppilassuhteen ja opettajan akateemisen tuen tasot korkeammaksi kuin 7.-luokkalaiset. Molemmilla luokka-asteilla tytöt kokivat oppialassuhteiden tason korkeammaksi kuin pojat. Mitä matalampia opettaja-oppilassuhteen, opettajan akateemisen tuen ja oppilassuhteiden tasot olivat, sitä korkeampi oli nuoren arvioima terveyden lukutaito (pois lukien 7.-luokkalaiset pojat opettajan akateemisen tuen osalta).

Johtopäätöksenä voidaan todeta terveyden lukutaidon kehittyvän iän myötä ja olevan suomalaisnuorista tytöillä korkeampi kuin pojilla. Opettajat vaikuttavat tarjoavan oppilaiden iän ja sukupuolen mukaan eri sisältöistä sosiaalista tukea. Tulos matalan sosiaalisen tuen ja korkean terveyden lukutaidon välisestä yhteydestä poikkeaa aiemmasta tutkimuksesta. Näin ollen sosiaalinen tuki kouluympäristössä ei vaikutakaan välttämättä positiiviesti nuoren terveyden lukutaitoon. On hyvin mahdollista, että nuoret saavat muissa elinympäristöissään enemmän sosiaalista tukea vaikuttaen positiivisesti terveyden lukutaidon tasoon. Opettajat ja luokkakaverit eivät olekaan välttämättä nuorelle merkittävimmät terveyden lukutaidon tasoon vaikuttavista sosiaalisen tuen lähteistä. Jatkossa sosiaalisen tuen yhteyttä nuoren terveyden lukutaitoon tulisi tarkastella tarkemmin sen eri sisältöjen ja lähteiden kautta.

The basis for health literacy is being created in youth and the school environment is seen as one of the key environments for its development. At the same time, school is seen as an important social environment where adolescents receive social support. Very little research has been done on the impact of social support on adolescents’ health literacy in the school environment. This study aimed to investigate the relationship between the received social support from the teacher and classmates and subjective health literacy of adolescents.

The data of this study is part of the Health Behavior of School-aged Children study (HBSC) which was collected from Finnish 7th (n=1918) and 9th (n=1935) graders in 2014. Data was analyzed using IBM SPSS Statistics 26 software. The analysis methods were cross-tabulation, chi-square (χ2) test and binary logistic regression.

Health literacy was found to vary by gender, with girls rating their health literacy levels higher. In girls, the level of health literacy also varied by grade level, with 9th graders rating the level of health literacy higher than 7th graders. Boys rated teacher-student relations higher than girls and girls rated teacher’s academic support higher than boys when examining the 9th graders. In addition, 9th graders assessed the level of teacher-student relations and teacher’s academic support higher than 7th graders. At both grade levels girls assessed the level of student relations higher than boys. The lower adolescent rated the level of teacher-student relation, teacher’s academic support and student relations, the higher the level of health literacy they had (with the exception of 7th grade boys in terms of teacher’s academic support).

In conclusion health literacy develops with age and is higher among young Finnish girls than among boys. Teachers seem to provide different levels of social support depending on the age and gender of the students. The result of the association between low level of social support and high level of health literacy differs from previous research. Thus, social support in the school environment does not necessarily have a positive effect on adolescent’s health literacy. It is possible that adolescent will receive more social support in other environments, positively affecting health literacy levels. That is why teachers and classmates are not necessarily the most important sources of social support for young people when looking the level of health literacy. In the future, the link between social support and adolescents’ health literacy should be examined through the various contents and sources of the social support.