Perifeerinen visuaalinen havainnointi ja päätöksenteko eri tasoisilla koripalloilijoilla

Abstract

Koripallo on avoimen taidon laji, jossa hyvä pelitilanteissa suoriutuminen asettaa monipuoliset vaatimukset visuaaliselle havainnoinnille. Pelitilanteissa onnistuakseen on havainnoitava laajaa aluetta ja montaa asiaa kerrallaan. Perifeeristen näköalueiden visuaalisella havainnoinnilla uskotaankin olevan merkittävä rooli koripallossa. Urheilijoiden visuaalisen havainnoinnin kehittämiseen tähtäävästä harjoittelusta on ristiriitaista tutkimustietoa ja onkin hieman epäselvää, millainen siirtovaikutus lajille epäspesifeillä yleisluontoisilla visuaalisen havainnoinnin harjoitteilla on lajisuoritukseen. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tehdä poikkileikkaustutkimus, jossa eri tasoisten koripalloilijoiden perifeerisen näköalueen havainnoinnin testituloksia verrataan toisiinsa.

Kandidaatintutkielmaan osallistui 33 mieskoripalloilijaa, joista 22 pelasivat koripalloa Suomen kolmella korkeimmalla sarjatasolla (Korisliiga, Miesten I divisioona A ja Miesten I divisioona B) (ikä keskimäärin 21 ± 3,8 vuotta ja harjoitusvuosia keskimäärin 13,8 ± 3,8) ja loput 11 olivat harrastepelaajia (ikä keskimäärin 26 ± 4,2 vuotta ja harjoitusvuosia keskimäärin 12,4 ± 5,4 vuotta). Koehenkilöiltä testattiin näkökentän vertikaalinen ja horisontaalinen laajuus sekä perifeerisen näköalueen yksinkertaiset reaktiotestit ja valintareaktiotestit sentraalisen näköalueen tehtävän kanssa ja sitä ilman suoritettuina. Tuloksia vertailtiin kilpapelaajien ja harrastepelaajien välillä.

Näkökentän laajuuksissa tai reaktioajoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Ainoa tilastollisesti merkitsevä eroavaisuus ryhmien väliltä löytyi ilman sentraalisen näköalueen tehtävää suoritetussa perifeerisen näköalueen reaktiotestissä, jossa harrastepelaajat tekivät tilastollisesti merkitsevästi vähemmän virheitä kuin kilpapelaajat (p < 0.01).

Tässä kandidaatintutkielmassa pärjääminen yleisluontoisissa perifeerisen näköalueen havainnointia mittaavissa testeissä ei ollut yhteydessä koripalloilijan tasoon lajissaan. Tähän löydökseen vedoten visuaalisen havainnoinnin harjoittelu lieneekin viisainta suorittaa lajispesifisti, jotta se auttaisi urheilijaa suoriutumaan paremmin lajissaan. Lisää tutkimusta aihepiiristä kuitenkin tarvitaan.